Teoksesta Uusi Zoo 9: selkärangattomat (WSOY, 1991)saat tietoa skorpioneista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Internetin kautta löydät myös tietoa skorpioneista mm. osoitteesta:
http://edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/suomen%20elaimet/niveljalkaiset/…
Museoviraston Korjauskortiston "Tulisijat" ISSN 1236-4517(saatavilla pdf-dokumenttina http://www.nba.fi/tiedostot/f3bc248f.pdf , s. 8 viitattu 23.2.09) kertoo kaakelipintojen korjaamisesta seuraavaa:
"Kaakelien lohkeamia voidaan korjata kipsillä, josta voi tehdä kokonaisen kaakelinkin puuttuvan tilalle. Puuttuva 'kaakeli' voidaan tehdä joko täyttämällä valmiiksimuurattua pintaa kipsillä tai valaen uusi kaakeli kipsistä ehjän kaakelin mukaan kipsistä tehtyyn muottiin. Kipsikaakeli hiotaan, käsitellään vernissalla ja maalataan öljyväreillä tarkoin samanlaiseksi kuin muutkin kaakelit. Maalipinnan kuivuttua pinta lakataan kiiltäväksi. Rikkoutuneet kaakelit voidaan liimata sopivalla värittömällä ja vedenkestävällä liimalla."
Yllä oleva...
Ensimmäinen kirjastokortti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoihin (HelMet-kirjasto) on maksuton. 3-vuotiaalle voi hankkia oman kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
Hei! Kävin läpi sekä uusia että vanhoja etunimikirjoja tukun, mutta tällaista etunimeä ei löytynyt. Ei myöskään googlettamalla.
Nimestä on tosin käyty Kaks' Plus -lehden blogissa vuonna 2008 keskustelua, jossa epäiltiin, että nimi olisi ihan itse keksitty yhdistämällä kaksi muuta nimeä esimerkiksi Sonja + Pinja = Sinja.
Toivottavasti tästä oli apua.
Etsitty kirja saattaisi olla Janni Howkerin tarinakokoelma Vanha Jake ja pojat (Lasten keskus, 1987), jonka kaikki viisi kertomusta käsittelevät tavalla tai toisella lapsen ja aikuisen välille kehittyvää arvokasta ystävyyttä. Kirjan alkuperäinen englanninkielinen nimi on Badger on the barge and other stories.
Kokoelman suomenkielisen laitoksen nimikertomus Vanha Jake ja pojat vastaa kutakuinkin kysymyksessä annettuja tuntomerkkejä.
Kirjan muut tarinat ovat Mäyrä proomussa, Reicker, Kaheli ja Kerran minä olin poika, vanha nainen sanoi.
Olisiko toinen näistä nuoteista oikea? Molemmista löytyy oikea kappale, mutta kappaleiden lukumäärä ei ihan täsmää.
- 14 pop hits for big-note piano
- A fine collection of 40 piano songs = 40 zeitlose Klassiker in leichten Arrangements für Klavier / Arrangement: Hans-Günther Heumann
Nuotit saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SPoker%20face%20piano__Ff%3A…
Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
Etsimäsi kirja on melko varmasti Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor), kuvitus Ilon Wikland. Kirja ilmestyi
suomeksi vuonna 1963, 2. ja 3. painos 1985 ja 1987.
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Teräs- tai alumiininiittausta ei ole harjoitettu enää n. 50 vuoteen. Poikkeuksen muodostavat jotkut pienet alumiiniveneet, joiden materiaali on ohutta. Tiedot antoi pitkään laivanrakennusalalla toiminut laivanrakennusinsinööri.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) löytyy hakusanalla uusperheet 38 viitettä, joista kuitenkin suurin osa on aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta, osa taas on ilmestynyt ennen vuotta 1995. Ehtosi täyttäviä niistä on viisi. Helsingin yliopiston kirjaston hakua käyttämällä löytyi toistakymmentä viitettä. Sinne pääset osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia...
Minkä tahansa alan Korkeakoulututkinto ja informaatiotutkimuksen opinnot mahdollistavat hakeutumisen kirjastoalan töihin.
Ammattinetti: " Korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena."
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/3/3/194_ammatti
Lisätietoa koulutuksesta Kirjastot.fi -sivustolta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Oulun yliopisto informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
