Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
ILONA — suomalaisen teatterin esitystietokanta tunnistaa lukuisia näyttämösovituksia sovituksia John Steinbeckin teoksista. Ilona-tietokannassa ovat ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään ja sitä päivitetään jatkuvasti. (Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien.)
Mutta niiden joukosssa ei tietokannan mukaan ole näyttämösovitusta John Steinbeckin teoksesta Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942).
Lähde:
http://www.teatterimuseo.fi/tietopalvelut/ilona-tietokanta/
Ei ole olemassa vain yhtä vaan monta listaa ja vielä muutama kirjakin, joissa suositellaan muita kirjoja.
Helmet haulla löytyvät teokset Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa sekä 501 must-read books jonka mainitsemista teoksista monet on suomennettu. Myös Kaisa Neimalan & Jarmo Papinniemen: Lukukirja : kirja kirjoista on tutustumisen arvoinen.
Kirjastot.fi sivustolta löytyy kirjastojen kirjallisuus suosituksia.
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus
Kannattaa myös kokeilla Kirjasampo.fi sivustoa
https://www.kirjasampo.fi/fi ja ruotsinkielistä Boksampoa, https://www.boksampo.fi/
Mukavia listoja löytyy myös Google-haulla "100 kirjaa jotka kannattaa lukea" esim. https://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml, suomeksi...
Uuden kirjastokortin saat maksamalla rästissä olevat maksusi kirjastoon. Ota mukaan myös kuvallinen henkilöllisyystodistus niin saat uuden kirjastokortin käyntisi yhteydessä. Kirjastokortin varastamisesta tai katoamisesta kannattaa ilmoittaa heti kirjastoon.
Olisikohan kaivattu kirja ehkä Satujen valtakunta : perinteisiä satuja (Kirjalito, 1987). Runsaasti erilaisia eläinsatuja sisältävään kirjaan sisältyy myös tarina Lehmus-Leevistä.
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Tarkoittanet varmaankin alias-nimimerkkiä eli -salanimeä, jollaisella voi korvata varaajan nimen? Aliaksen saat käyttöön missä tahansa Helmet-kirjastossa henkilökohtaisesti asioimalla. Mukaan kannattaa ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alias voi olla mikä tahansa nimimerkki, jota kenelläkään muulla asiakkaalla ei vielä ole. Aliaksen hankkimisen jälkeen varauslipukkeessa ei näy nimeäsi vaan aliaksesi, ja löydät varaamasi aineiston itsepalveluvaraushyllystä aliaksesi mukaisesti kohdasta aakkosjärjestystä.
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Enemmän kuin A. A. Milneä ja Nalle Puhia kysymyksen kielifilosofinen muistikuva panee ajattelemaan Lewis Carrollia ja hänen Liisaansa.
Peilimaailmassa Liisa kohtaa Tyyris Tyllerön, joka tekee selkoa kielen olemuksesta seuraavasti:
- Kun minä käytän jotakin sanaa, vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, - se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan - juuri eikä melkein.
- Mutta kysymys on siitä, sanoi Liisa, - voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita.
- Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää, sanoi Tyyris Tyllerö. - Siinä kaikki.
(suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin. Suomentajina ovat toimineet mm. Eemil Forsgren, P. J. Hannikainen, Jalmari Finne, Lauri Hirvensalo, Anna Louhivuori ja Väinö Hämeen-Anttila. Tuorein suomennos lienee Anna Louhivuoren vuodelta 1957. Selkosuomenoksia on ilmestynyt tuon jälkeenkin.
Muskettisotureista ja niiden suomennoksista on kysytty tässä palvelussa aiemminkin, mm. https://www.kirjastot.fi/kysy/alexandre-dumas-on-kirjoittanut-kirjan?language_content_entity=fi ja https://www.kirjastot.fi/kysy/monte-criston-kreivi-kirjastahan-on?language_content_entity=fi
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342
Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän.
Jančar, Drago (Slovenia)
Kosovel, Srečko (Slovenia)
Pahor, Boris (Slovenia)
Drakulić, Slavenka (Kroatia)
Gavran, Miro (Kroatia)
Hemon, Aleksandar (Bosnia)
Jergović, Miljenko (Bosnia)
Popović,...
