Helmet-kirjastoissa aikuisen kortille lainatun aikuisten aineiston (kirjan tai muun aineiston) myöhästymismaksu on vuorokaudessa 20 senttiä lainalta.
Myöhästymismaksujen enimmäismäärä lainalta on kuusi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Tilastokeskus julkaisee vuotta 2023 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 19.4.2024, jolloin on saatavilla 103-vuotiaiden määrä 31.12.2023.
31.12.2022 103-vuotiaita henkilöitä oli 81. Tieto löytyy Tilastokeskuksen tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2022. Vuoden 2023 tieto päivittyy samaan taulukkoon.
Ohjeita Tilastokeskuksen taulukoiden käyttöön
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita.
Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka on kuultavissa Yrjö Jyrinkosken lausumana ainoastaan äänilevyllä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja kokoelmista "Vaeltava laulaja", "Elopeltojen yli" ja "Pan kuuntelee virttä" ; esittää Yrjö Jyrinkoski (1980). CD-tallenteilla Jyrinkosken tulkintaa Auttamattomasta Pekasta ei valitettavasti ole..
https://finna.fi/Record/vaari.2133512
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/vaari.2133512
https://finna.fi/
Alueenne kirjastoissa kyseistä äänitettä ei ole lainattavissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta omaan lähikirjastoonne. Kaukolainapyynnön voitte tehdä kirjastossa tai verkkokirjastossa.
https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kappale oli "If Home Was Here" vuonna 1984. Kappale julkaistiin singlenä vuonna 1985 ja albumilla I Have Played Rock 'n Roll vuonna 1986.
http://wiki.pomus.net/wiki/If_home_was_here
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/luontevuus-biisinteossa-tarkeinta/
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=international&culture=fi&ID=…
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=if+home+was+here&culture=fi&…
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Emu elää luonnonvaraisena vain Australiassa. Niitä tavataan lähes koko mantereella, mutta itärannikolla ja mantereen keskiosissa emuja on vähemmän. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee emut elinvoimaiseksi. Liiton mukaan täysikasvuisten emujen kanta on noin 630 000 – 725 000.https://animaldiversity.org/accounts/Dromaius_novaehollandiae/https://www.iucnredlist.org/species/22678117/131902466
CCCP on kyrillisten aakkosten mukainen lyhenne Neuvostoliitosta (virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik, Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик). Lähteet: Lyhenneluettelo: B–D - Kielitoimiston ohjepankki, Neuvostoliitto – Wikipedia
Sitä on yksi kappale pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (eli HelMet-kirjastojen)kokoelmissa. Kyseinen kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi käydä hakemassa sieltä tai sen voi varata itse www.helmet.fi:n kautta. Myös kirjaston henkilökunta tekee pyydettäessä varauksen. Kirja toimitetaan asiakkaan pyytämään HelMet-kirjastoon.
Kirja on Kirjapajan kustantama.
Katkelma on peräisin Harry Martinsonin Intåget nimisestä esseestä. Lainus on aivan esseen alusta ja lause jatkuu (lika ny:)" den nordiska sommaren kommer till oss, med våren främst på galjonen." Teksti on julkaistu kokoelmassa Midsommardalen, Bonnier, 1938.
Kyseistä esseetä ei löytynyt suomeksi.
Lähteet:
Fennica – Suomen kansallisbibliografia
https://finna.fi
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1974/martinson-…
http://www.helmet.fi/record=b1396219~S9*fin
Silloin kun uusitte lainojanne tai teette varauksen Kyyti-verkkokirjastossa (www.kyyti.fi), omissa tiedoissa näkyy sähköpostiosoite, mutta ei valitettavasti ainakaan tällä hetkellä osoitetta eikä puhelinnumeroa. Verkkokirjasto tulee kuitenkin muuttumaan lähivuosien aikana, toivottavasti seuraavassa versiossa asiakas pääsee näkemään myös muut yhteystietonsa. Tällä hetkellä ainoa keino tarkistaa osoite ja puhelinnumero on siis ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse tai sähköpostitse tai käymällä paikan päällä. Suosittelemme yhteydenottoa suoraan kirjaston omaan sähköpostiosoitteeseen (kirjasto@kotka.fi), silloin kun kysymys koskee omia yhteys- tai lainatietoja.
Tein kirjasta Helsingin Pasilan kirjastolle hankintaehdotuksen 24.7. Lisäkappaleet ovat ilman muuta perusteltua, mutta hankinta-aika voi venyä kesän vuoksi, varsinkin jos kirja joudutaan tilaamaan ulkomailta. Uskon, että pystymme lyhentämään varausjonoa syksyyn mennessä.
Pääkaupunkiseudun tieteellisissä kirjastoissa kirjaa on lisäksi kolme kappaletta Aalto-yliopiston kirjastossa ja yksi kappale Helsingin yliopiston kirjastossa. Myös niistä kannattaa tiedustella. Suomen tieteelliset kirjastot ovat yleensä kaikkien käytettävissä ja niistä voi lainata valokuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Riku Räihä
Erikoiskirjastonhoitaja
Pasilan kirjasto
Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
