Alakoulun lukudiplomilista on nähtävillä pääkirjaston lasten ja nuorten osaston neuvonnassa sekä kaikissa lähi-
kirjastoissa. Uusitut lukudiplomilistat ovat tulossa lähi-
aikoina myös Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun opetustoimen
www-sivuille.
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtelystä kerrotaan havainnollisesti seuraavalla internet -sivustolla:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähdysliikkeestä löytyy tietoa myös esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike (Tammi, 2000) siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen et al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä.
Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya
http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya
Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista:
Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001)
Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
Kysyin asiaa musiikkiosastomme mediaohjaajalta ja hän kertoi, että Soundcloud (https://soundcloud.com/) on paljon käytetty ja hyväksi todettu palvelu omien nauhoitusten jakamiseen. Se on englanninkielinen, mutta on toiminnoiltaan hyvin kattava.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Erno Paasilinnan ajatelmakokoelmista ei tätä lausetta löytynyt. Kirjastonhoitajien keskustelupalstalla käydyssä keskustelussa nousi esiin että ajatus voisi olla aikaisempaa perua kuin Erno Paasilinnan esittämä, mutta todistetta tähän ei löytynyt.
Hei,
Kyllä tuo minusta oli ihan normaalisti lainattavissa. Tarvitset kirjastokortin ja siihen yhdistetyn PIN-koodin, jossa on neljä numeroa.
Etsi teosElibsistä ja tässä tapauksessa vaihda laina-ajaksi 14 vrk:ta -> ja mene alapalkin lainaa sähköinen kirja sisään ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi ja sitten vain lainaat.
Katsoin, että asiakastietojesi perusteella olet Haminan kirjaston asiakas eli jos tarvitset lisää opastusta voisi käytännöllisintä mennä paikanpäälle kirjastoon.
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www....
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
Kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1956, mutta siitä on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin vuonna 1973. "Hittisen perheen lasten rakas leikkimökki on vanha linja-auto Pelitoosa, jolla sisarukset lähtevät etsimään isäänsä. Matkatessaan ympäri Suomea he tapaavat monenlaisia ihmisiä ja kokevat seikkailuja."
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon...
Lainahöyhenissä DVD:tä ei Kyydistä löydy. Sen niminen Tom ja Jerry DVD löytyy ainakin Tampereelta, mutta olettaisin, että tarkoitat Lainahöyhenissä (The Birdcage) nimistä elokuvaa ja sen DVD-versiota ei kirjastoista tunnu löytyvän.
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Teoksesta Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja (ISBN: 9519717005) löytyy artikkeli triathlonista. Artikkelin mukaan ratkaisevaa on vain aika, jona kilpailija ehtii lähtöpaikasta maaliin. Muunlaisesta pistelaskusta ei artikkelista puhuta. Teos on lainattavissa ja/tai luettavissa useissa Helsingin kirjastoissa (ks. http://www.libplussa.fi/).
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on...
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
