Anneli Saariston esittämään ”Viimeinen känni” -tangoon ei löydy suomenkielistä nuottia. Tangon on säveltänyt Aníbal Troilo ja suomenkielisen sanoituksen ovat tehneet Harri Saksala ja S. Sovijärvi. Se alkaa: “On sielun murhe mulla salainen”. Tangon alkuperäisellä nimellä ”La última curda” löytyy Finna-hakupalvelusta vain nuotti "Buenos Aires tangos", jossa on tästä tangosta sovitus yhtyeelle, johon kuuluu piano, kaksi viulua, basso/bassokitara ja kaksi bandoneonia. Finna-hakupalvelu on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen hakupalvelu.
Verkosta löytyy useita erilaisia nuotinnoksia. Voit hakea esim. näin:
”ultima curda” (score OR ”sheet music” OR pdf)
Tässä pari esimerkkiä nuotinnoksista:
https://musescore.com/pianotango/...
Muumit suhtautuvat luottavaisesti ja vieraanvaraisesti muihin olentoihin, joten oven lukitseminen yöksi ei ole tarpeellista. Tuskinpa Tove Janssonkaan lukitsi kesämökkinsä ovea Klovharun saarella!
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen...
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Karhun syntytarun alkuperää on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin, tällöin on vastattu seuraavasti:
"Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
'Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.'"
Yksittäisten...
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Tästä mitä todennäköisimmin Omahan vuoden 1898 maailmannäyttelystä (näyttely jatkui vuoden 1899 kesällä hieman eri nimellä, tämän näyttelyn juliste on osoitteessa http://www.unotv.unomaha.edu/wte/12088.jpg) kerrotaan webbisivulla http://www.unotv.unomaha.edu/wte/wteov.html mm. seuraavaa:
"Most remarkable was the lighting of the Grand Court. A special power plant was built to handle light for the fair. Thousands of incandescent
lights were used for the buildings and grounds. Turning the lights on at dusk was a fair event in itself." ja "Some of the newest
wonders of the day could be seen....the baby incubator and the x-ray machine." Aiheesta on näemmä tehty myös tv-dokumentti, jota sivuilla mainostetaan.
Tuukka Järvi
kirjastovirkailija...
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Kappale "Think" löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
REAL soul book. Sanat, melodia, sointumerkit, eri soittimien osuuksia. Notfabriken, 2009
FRANKLIN, Aretha: You're the voice. Sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet, CD-levyllä orkesteritaustat. London : International Music Publications, 2001. Nuotti + CD-levy
LADIES OF SOUL : PIANO, VOCAL, GUITAR. LONDON : IMP, 1999.
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Tarkoitakohan tätä kirjaa:
Leanne Warrick, Kivaa yhdessä: paljastavia testejä, mystistä magiaa, kivoja reseptejä ja käsitöitä, 2006.
Kirjaa on useassa Kouvolan kirjastossa.
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
Laulu on ”Rastas syysiltana” (säveltäjä ja sanoittaja: Gunnar Wennerberg, sanat mukaillen suomentanut A. Tervasmäki).
Laulun nuotit ja sanat löytyvät laulukirjasta "Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja" (Jorma Pukkila, Matti Rautio). Nuotti on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (varasto, nuotit). Nuottia voi lainata. Omaan kirjastoon sen voi saada tekemällä seutuvarauksen. Varauksen voi tehdä myös KeskiKirjaston verkkokirjastossa www.keskikirjastot.fi
Linjaus perustuu lain 12. §:ään "kirjaston OMIEN aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen - - - on maksutonta" (suuraakkoset vastaajan). Asiasta on kuntakohtaisesti erilaisia päätöksiä.
