Kyseistä Brodskyn runoa ei ole suomennettu. Asia on tarkistettu Brodskyn runojen suomentajalta Jukka Malliselta.
Brodsky itse muuten jossakin vaiheessa kieltäytyi ennen vuotta 1964 kirjoitettujen runojensa uudelleenjulkaisuista. Kysytty runo on kirjoitettu vuonna 1962.
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Ei valitettavasti tule, kirjastoauto lakkasi käymästä Santahaminassa viime syksynä. Syynä oli asiakkaiden vähyys. Lähin kirjastoauton pysäkki on Hevossalmessa, Porekujalla. Kirjastoauto pysähtyy siellä keskiviikkoisin klo 17.55-18.20.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton aikataulu löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/acf73f42-a717-4f86-a66e-1bd6004f1a29/kirjast…
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Levyn voi palauttaa mihin tahansa HelMet-järjestelmän kirjastoon, kunhan palautuksen yhteydessä kertoo, mistä on kysymys ja mihin kirjastoon levy pitää palauttaa (se ei välttämättä näy levystä itsestään). Tässä tapauksessa omistaja on Kirjasto Omena Espoossa (voi myös sanoa E23).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kun varattu kirja on matkalla-tilassa, se on jo laatikossa matkalla palautuskirjastosta varaajan valitsemaan noutokirjastoon. Noutokirjastoa ei tässä vaiheessa enää voi vaihtaa.
Kirjan varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista aineistotietokantaan.
Kirjan saatavuus selviää ilman kirjautumistakin. Jos et ole kirjautuneena kirjan saatavuuden näyttävällä sivustolla alhaalla näkyy teksti:
Varaaminen edellyttää sisäänkirjautumista ja voimassa olevaa käyttäjätiliä.
Kirjautuminen tai tilin luominen tapahtuu sivun ylälaidasta, ylhäältä oikealta. Valitse vaihtoehto Luo käyttäjätili tai Kirjaudu sisään. Tarkempia ohjeita uudesta, joulukuussa 2013 käyttöön otetusta verkkokirjastosta löydät sivulta
http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Täällä selostetaan tarkemmin mm. käyttäjätilin luomista ja kirjan varaamista.
Uutuusluettelo on vain pdf-lista, eikä siitä pääse varaamaan kirjaa suoraan, joten valitettavasti...
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Paras asiantuntemus löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta. Heillä on nimistönhuollon neuvontapuhelin, jossa vastataan erisnimiin liittyviin kysymyksiin. Lisää tietoa alla olevasta linkistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistoneuvonta
Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument.
Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Jos olette molemmat yli 15-vuotiaita, niin samassa osoitteessa asuminen ei ole esteenä, vaikka toisen henkilön lainausoikeudet olisi evätty. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja voit hankkia itsellesi oman kortin, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen ja sinulla on voimassaoleva osoite Suomessa.
Jos olet alle 15-vuotias, niin tarvitset täysi-ikäisen vastuuhenkilön, että voit hankkia kirjastokortin. Vastuuhenkilöllä on oltava lainausoikeus voimassa, että voisit saada kirjastokortin. Siinä tapauksessa samassa osoitteessa asuvan vastuuhenkilön lainauskielto estää sinua saamasta omaa kirjastokorttia.
Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2...
Seuraavissa teoksissa kuvataan Puumalaa matkailunähtävyytenä ja sen luonnon ominaisuuksia:
-Kaunis Suomi, osa 4. WSOY 1972
-Finlandia, osa 5. Otava 1985
-Matkalla Suomessa, Valitut Palat 1992
-Suomen matkailuopas 1999-2000
Tuoreet faktatiedot löytyvät Suomen kunnalliskalenterista 1999
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman...
Samaa ovat monet kyselleet monilla internetin keskustelupalstoilla. Emme onnistuneet löytämään mitään Heli Hyvösen haastatteluja tai tietoja Karoliinan myöhemmistä vaiheista. Heli Hyvönen on kuitenkin kirjoittanut jatkokirjan Karoliinan vaiheista nimeltä Tule silittämään tätä leijonaa: pienen tytön kipeät vuodet (Karas-sana, 1988).
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
