Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Hei! Pave Maijasen Elämän nälkä löytyy oppilaan kirjasta, mutta kirjaa ei valitettavasti löydy Heinolan kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin hyllyssä Lahdessa, josta sitä on mahdollista saada Heinolaan.
Tuure Vierros, joka on kotoisin Kankaanpäästä, on kirjoittanut romaanisarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän:
Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta kaikki totuus sekä Ei saavu satamaan. Myös Silja Mansikan romaanin Tuuli tyyntyy, vesi seisahtaa tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän.
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin...
Joissakin Lavin lauluissa on osittain omaelämäkerrallista ainesta, mutta Silakka-apajalla ei ilmeisestikään perustu senkään vertaa Lavin lapsuuteen. Laulun isä on kalastaja, mutta Veikko Lavin isä Wilhelm Lavi ei suinkaan ollut kalastaja vaan työskenteli sahalla, poliisina sekä koulun vahtimestarina ja talonmiehenä. Pikkuveli Martti laulajalla tosin oli.
Matti Halmeahon kaksiosaisessa Lavi-elämäkerrassa Kun suksi ei luista (Art House, 2012) ja Laulajan testamentti (Art House, 2013) viitataan selailun perusteella lauluun Silakka-apajalla vain hyvin lyhyesti eikä sen yhteyksiä Lavin elämään mainita, vaikka Halmeaho nostaa kirjassa usein esiin lauluissa mainittujen asioiden yhteyksiä Lavin elämänvaiheisiin. Elämäkerrassa ei kerrota, että...
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
Kun Harry Potter -kirjoissa puhutaan Fredistä ja Georgesta yhdessä, he ovat "Fred ja George" - Fred tulee aina ennen Georgea. Tämän perusteella kaiketi olisi ollut sallittua päätellä Fredin myös syntyneen kaksosista ensimmäisenä, vaikka sitä ei kirjasarjassa suoraan sanota. Kun kirjailija J. K. Rowling 23. toukokuuta 2015 Twitter-vastauksessaan ihailijakysymykseen "paljasti", että näin tosiaankin oli, hän lisäsi vielä aina ajatelleensa sen olleen itsestään selvää.
https://www.cinemablend.com/pop/Harry-Potter-Author-Reveals-Which-Weasley-Twin-Was-Born-First-72096.html
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Kyse saattaa olla vain erilaisista käytännöistä, jotka muotoutuneet aikojen kuluessa. Yhdysvalloissa on tosiaan sama käytäntö kuin Iso-Britanniassa ja Ranskassa, Skandinaviassa tunnutaan noudattavan samaa käytäntöä kuin esimerkiksi Saksassa.
Ulkomaiset osoitteet kannattaa kirjoittaa kohdemaan omien käytäntöjen mukaisesti, jos ne vain ovat tiedossa. Postiosoitteiden merkintätavoista eri maissa löytyy tietoa Universal Postal Unionin sivustolta. Kohdasta postiosoitejärjestelmät jäsenmaissa "Postal addressing systems in member countries and/or territories" löytyy tietoa, miten osoite kirjoitetaan missäkin maassa yksinkertaisesti hakemalla valikosta maan nimi ja lataamalla sen jälkeen kyseisen maan malli.
Kielitoimiston ohjepankki...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Kysyjä on ehkä sekoittanut mielessään laulut "Irja joka luki kirjoja" ja "Kirjalaisen laulu" (tai toiselta nimeltään "Kirjastokoira Kirjalainen").Laulun "Irja joka luki kirjoja" on säveltänyt Petter Ohls ja sanoittanut Kaarina Helakisa. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Susanna Haavisto (1976). Säkeistöjen välissä lauletaan: "Tunnetko sinä pikku Irjaa?" Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Joskus illallakin kuuluu peiton alta naurua"."Kirjalaisen laulun" on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Erkki Mäkinen. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Elina Salo (1979). Laulu alkaa: "Kirjat ovat rattoni ja lukeminen työni juu". Aamiaisen syötyään Kirjalainen silmäilee tuoreet lehdet. Toisessa säkeistössä lauletaan: "Lounasaikaan keittokirja silmänruokaa...
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -...
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei ole enää faksipalveluja.
Kenties voisit kokeilla faksin lähettämistä puhelimellasi? esim. Google tarjoaa Fax.plus palvelua Android puhelimille. 10 ensimmäistä sivua ovat ilmaisia. https://play.google.com/store/apps/details?id=plus.fax.android&hl=fi&gl=US&pli=1
WebSetNet sivusto on listannut 9 parasta netti faksi palvelua. https://websetnet.net/fi/best-online-fax-services/
Faksipalvelut ovat yleensä maksullisia.
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Google-hakupalvelu on tehokas ja hyvä sanahakupalvelu. Se löytyy osoitteesta http://www.google.com. Hakukenttään kun kirjoittaa sanan pölypunkit, niin löytyy hyviä linkkejä. Esimerkiksi Ekoisti-ohjelman arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/ekoisti/ark98/01-05.htm löytyy tietoa pölypunkeista. Kyseisen jutun mukaan pölypunkkien nitistämiseen löytyy monia keinoja, mutta yksi on juuri pitkä tuuletus parinkymmenen asteen pakkasessa.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi voit hakea myös cd-levyjä. Tekijäkenttään voit kirjoittaa yhtyeen nimen. Myös materiaalityypillä voit hakea: valitse kohtaan näytä "kaikenlaisia teoksia" haluamasi materiaalityyppi.
Pohjannaulalta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa levyt Kivi, Halajan sekä Pässinpää. Hilavitkuttimelta Tulella valeltu. Saatavuustiedotkin löydät em. osoitteesta.
