Hei,jos kyseessä on Samuli Heimosen maalaus Oneiros(2014), termi Oneiros viittaa antiikin unien jumalan muotoon tai unien ruumiillistumaan. Unia, jotka saattoivat olla joko enteellisiä tai harhaanjohtavia, kutsuttiin myös Nyxin tai Hypnoksen lapsiksi. Lähde: Murray Alexander S. (1998): Who's who in mythology: classic guide to the ancient world, Senate.
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://finna.fi
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
Jos puhutaan tekijänoikeuden suojaamista teoksista - kuten oletan kysyjän tarkoittavan -, oikeus näyttelyn järjestämiseen nojautuu tekijänoikeuslain §20:een. Sen mukaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti." Kun laissa ei ole rajoitettu oikeutta minkään teoslajin osalta, se koskee kaikkia.
Jos näyttelyssä on esine tai kohde, joka ei nauti tekijänoikeuden suojaa, esimerkiksi vanha raha tai postimerkki, sen esillepano perustuu omistusoikeuteen, jonka nojalla esineet on annettu näytteille pantaviksi.
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on "Pieni kukkaistyttö". Tämän tangon on säveltänyt Juhani Sälö (eli Tapio Lahtinen) ja sanoittanut Asser Tervasmäki (eli Helena Eeva). Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Hiljainen ja arka kellonsoitto vain". Tämän tangon on levyttänyt Henry Theel.
Nuotti (melodia ja sointumerkit) ja sanat löytyvät nuotista Kullervon levylauluja 1949-1957 (Musiikki Fazer, cop. 1986).
Arizona on yksi Yhdysvaltain osavaltioista. Se sijaitsee Kalifornian ja Meksikon naapurissa, joten ilmasto on varmaan suomalaisesta kuuma ja kuiva. esimerkiksi lännen-elokuvista tuttu Monument Valley sijaitsee Arizonassa.
Puhuttuja kieliä ovat englanti, espanja ja navajo.
Lisää tietoa löydät suomeksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arizona
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g60834-Activities-Page_Arizona.h…
ja englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Arizona
Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten...
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /...
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Kysymänne runo on Kaarlo Sarkian Mennyt - jäänyt. Se löytyy Kaarlo Sarkian vuonna 1944 ilmestyneestä teoksesta Runot (vuoden 1991 ja 2016 painoksissa s. 91). Alunperin tämänniminen runo on ilmestynyt jo Sarkian runokokoelmassa Kahlittu (1929). Tämä vanhempi versio on kuitenkin melko erilainen. Siinä ei esim. ole säettä, joka alkaisi sanoilla "sua huudan tuhannesti".
Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....
Tietoa Robert Swindellsistä löydät esimerkiksi osoitteesta
http://www.northernlight.com. Kirjoita hakusanaksi robert swindells.
Sivut ovat etupäässä englanninkielisiä, mutta eräällä sivulla kirjailija itse kertoo kirjoittaneensa ensimmäisen kirjansa, nuorten romaanin "When Darkness Comes" tehdessään lopputyötä opettajaksi opiskellessaan. Tämä tapahtui 1973. Vuodesta 1980 hän on ollut päätoimisena kirjailijana.
Tässä lista suomenkielisistä Äiti Teresasta kertovista kirjoista, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä, joka on selattavissa internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi. Internetistä voi tarkastaa teoksen sijainnin ja saatavuuden.
Spink, Kathryn: Äiti Teresa 1998, Äiti Teresan tie / toimittanut Lucinda Vardey 1997, Porter, David: Äiti Teresa--varhaiset vuodet 1990, Gonzalez-Balado, José: Äiti Teresa--Kristuksen hymy 1987, Le Joly, Edward: Äiti Teresa, Kristuksen valona maa 1984, Serrou, Robert: Äiti Teresa--rakkauden lähettilään 1981, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus 1980, Muggeridge, Malcolm:Rakkauden lähettiläs äiti Teresa 1978
Anni Rättyän Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runossa Kynttilänmyyjä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta. Voisiko kyse olla tästä runosta?
Useissa taskukirjoissa on julkaistu yksittäisiä tarinoita, joissa lukija pääsee valitsemaan juonenkäänteitä. Tässä listaa, suluissa tarinan nimi.
Aku Ankan taskukirjat:
117 Juhlaparaati (Vanhan linnan salaisuus)
128 Roopen päätä ei palele (Keltaisen ruukun arvoitus)
310 Silmät niskassa (Taikaviitta: Vaikeita valintoja)
369 Tripla (Mikki Hiiri: Tulevaisuuden olevaisuudet)
413 Tähtien setä: Vastaisku (Aku Ankka: Viidennen asteen yhteys)
433 Valomerkki (Taikaviitta: Sankarin monta tietä)
465 Torjuntavoitto (Aku Ankka: Kohtalon orja)
474 Tulen ja jään (Aku Ankka: Vapaapäivän valinnat)
478 Nilkit nippuun, Taikaviitta (Taikaviitta: Ajan herra)
483 Hirmuliskojen yö (Aku Ankka: Pulmatilanteita Berliinissä)
490 Korpikuoro (Musta Pekka...
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722.
Lähteet:
Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia
Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa
Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja
