Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että perintö- ja lahjaveroa säätelee perintö- ja lahjaverolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Lakia selittäviä teoksia saadaa Helmet-haulla lahjavero
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Jos kysyjä viittaa Iltalehden verkkosivuilla olevaan videoon http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201507020153043_fd.shtml, siinä alla olevan tekstin mukaan mies soittaa pianosovitusta Styx-yhtyeen tunnetuksi tekemästä sävelmästä "Come Sail Away", jonka on säveltänyt yhtyeen vokalisti ja kosketinsoittaja Dennis DeYoung. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran yhtyeen vuonna 1977 ilmestyneellä albumilla "The Grand Illusion" (lisätietoja kappaleesta löytyy täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Come_Sail_Away).
Heikki Poroila
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Teksti on William Blaken kirjeestä Tri Truslerille ja se on ilmestynyt suomeksi Tuomas Anhavan kääntämänä kirjassa Blake, William : Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, s. 84-85. Lähetän käännöksen sähköpostina. Kirje on päivätty em. kirjan mukaan 23. päivänä elokuuta 1799.
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Ehkä se teoriassa olisi mahdollista mutta kun meillä kaikki tulostuu yhdelle tulostimelle ja tähän tulostimeen on yhteydessä toistakymmentä tietokonetta niin järkevin ratkaisu on että tulostat A4:a jotka sitten kopioit A3:ksi.
Juvalla toimii Suomen ainoa tryffeleihin erikoistunut tutkimuskeskus, johon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla ja jonne voi lähettää luonnontryffelilöydöksiä. Tryffelikeskus kertoo vastaavansa mielellään kaikkiin tryffeliaiheisiin kysymyksiin. Tutkimuskeskuksen sivuilla on myös kartta, missä Suomessa on tehty luonnontryffelilöytöjä. Tällainen Lemiä lähellä oleva paikkakunta on Lappeenranta.
Juvan Tryffelikeskus: http://juvatruf.asiakkaat.sigmatic.fi/
Tryffelitilan sivuilta löytyy tietoa mm. Suomen luonnosta löytyvistä tryffeleistä.
Tryffelitila: https://tryffelitila.com/
Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.
"Kuolema ei tullut aina...
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat...
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Alla kirjoja aiheestasi. Viimeistä lukuun ottamatta kirjat löytyvät Piki-kirjastoista: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Viimeisen kirjan voit halutessasi saada kaukolainaksi. Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
- Moikataan varpailla : oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta / Anita Ahlstrand
- Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen / Paula Moraine
- Porkkanaa, ei keppiä: työkaluja neurokirjon ja autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toimimiseen / Mimosa Valo
- Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu / Maiju Mäki
- Tuettua vuorovaikutusta : selkoryhmän ohjaajan opas / Susanna Hintsala
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Kyseessä lienee Jussi Helmisen käsikirjoittama ja Raili Ruston ohjaama Äidin uhmaikä vuodelta 1983.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/29/aidin-uhmaika
Olet jo kysellyt asiasta monilta sellaisilta tahoilta, joita olisin myös ehdottanut.
Löysin netistä Talomaalaus pro -nimisen yrityksen. He kertovat sivuillaan hirsitalojen pintakäsittelystä eli osaavat varmasti neuvoa jotenkin. Tosin luultavasti pientä maksua vastaan.
Puu info -sivusto kertoo puurakenteiden ominaisuuksista.
Voisit myös kokeilla Panu Kailan kirjaa Talotohtori. Siitä saattaa löytyä myös ohjeita oikeaoppisesta hirren pintakäsittelystä. Helmet
Kimmo Lauharon kirja Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo, siäsltää myös tietoa hirren maalamisesta. Helmet
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Taikatemppukirjoja löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (myös netin kautta verkkokirjastosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/) helpoimmin asiasanalla taikatemput.
Kokoelmassa on mm. Simo Aallon Opi taikomaan 1 (Vingpennan, 2002), Iiro Seppäsen Taikoja ja Tähtiä (WSOY 1999), Jarmo Luttisen Taikuri Luttinen : temppukirja (Tammi 1997), Werner Anttilan Jokamiehen taikakirja (Karisto 1991, alkuperäispainos vuodelta 1950) ja Reijo Salmisen Taikurin- ja esiintymistaidon oppikirja (WSOY 1992).
Kirjastojen tietosanakirjoista löydät tietoa Bahrainista suomen kielellä.
Kirjaston koneilta pääset myös oman ja muiden kirjastojen tietokantoihin. Voit tutustua esim. teoksiin Maailman maat ja kansat, Osa: : Lounais-Aasia, Julkaistu: Helsinki : Valitut palat, Julkaistu (osa): , 1998 ja Maailma tänään, Osa: [15] : Lähi-itä, Julkaistu (osa): , cop. 1999.
Verkossa on runsaasti englanninkielistä aineistoa esim. osoitteessa http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/bhtoc.html . Katso myös googlesta http://www.google.fi ja kirjoita hakusanaksi Bahrain.
