Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
Kirja voisi olla Weilin + Göösin Aapinen, josta otettiin seitsemän painosta vuosina 1967-73.
Aapinen / [Kirj.] Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen & Touko Voutilainen ; Kuv. Kylli Koski.
Julkaistu: Hki : Weilin + Göös, 1967
Ulkoasu:183 sivua : kuvitettu
Lisäpainokset: 2. p. 1968. - 3. p. 1970. - 4. p. 1971.
Siinä on Karhu ja siili -niminen tavutettu tarina, jossa käydään kuvatun kaltaista vuoropuhelua:
ISO KARHU MURISEE: SYKSY ON JA SATAA.
PIENI SIILI TUHISEE: Syksy on ja sataa.
ISO KARHU MURISEE: MINULLA ON UNI.
…ja niin edelleen.
Kirjassa käytetty fontti vaihtuu loppupuolella pääteviivattomasta pääteviivalliseksi.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta ei tätä aapista löydy, voit pyytää sen kaukolainaksi kauttamme.
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
Tampereen kaupunginkirjastossa on Ex libris -sarjaan kuuluva tietoviedeo: Ex libris 15: J.L. Runeberg
vuodelta 1988. Sitä löytynee muistakin kirjastoista.
Toivo Särkän ohjaama elokuva Runon kuningas ja muuttolintu kertoo myös J.L. Runebergista, joskin
se on tietenkin kuvitteelinen.
Mikko Laaksosen teoksen "Turun raitiotiet = Abo spårvagnar = Turku tramways" (2008, s. 249) mukaan viimeiset näkyvät kiskot poistuivat Humalistonkadulta vuonna 1978. Järjestelmällisen katujen uudelleenrakentamisen takia Turun katujen asfaltin alla ei ole merkittäviä kiskojen jäänteitä. Ainoat viime vuosikymmenten katutöissä paljastuneet raitiotien jäänteet ovat Aninkaistensillan kiskojen betoniperustukset, jotka tulivat näkyviin, kun siltaa purettiin syksyllä 2000. Kiskojen paikka näkyy Korppolaismäessä painumana puistoalueella ja Kotimäenkadun kolmioraide erottuu paikkana kadun asfaltissa. Kirjassa on kuvat näistä painumista.
Elokuvatietokanta IMDB:n kautta löytyy tieto, että sarjasta on julkaistu kahdeksan DVD:n paketti, jossa myös kysymäsi jakso on mukana, siis ilman suomenkielistä tekstiä tai dubbausta:
https://www.imdb.com/title/tt0682218/mediaviewer/rm952834304
Wikipedia-artikkelin mukaan VHS-muodossa sarjasta on julkaistu suomeksi tekstitetyt versiot osista 1 ja 2, ja osista 3-8 suomeksi puhutut versiot:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pesukarhut_(piirrossarja)
Se, missä osassa etsimäsi jakso on, ei selvinnyt.
Kyseessä on Maila Pylkkösen otsikoimaton runo, joka alkaa lauseella Yhtenä iltana minä putosin niinkuin patjan alle. Runo sisältyy Pylkkösen runokokoelmaan Monologit vuodelta 1976.
Saat runon sähköpostiisi.
Urbandictionary.com-sivuston mukaan sana steezy on yhdistetty sanoista "style with ease" eli huoleton, luonteva tyyli. Lexico.com-verkkosanakirjan mukaan steezy on määritelty "Effortlessly stylish or elegant" eli suomeksi vaivattoman tyylikäs tai elegantti. Suoraa suomennosta ei tälle slangisanalle ainakaan verkkosanakirjoista löydy.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=steezy
https://www.lexico.com/en/definition/steezy
Seinäjoen kirjasto kuuluu nykyään Etelä-Pohjanmaan kirjastojen Eepos-kirjastokimppaan. Vanha Seitti-kortti kelpaa kuitenkin edelleen. PIN-koodin saat kirjastosta, voit käydä missä tahansa Seinäjoen kirjastossa sen kysymässä. Puhelimitse ja sähköpostitse PIN-koodia ei anneta.
Pääset katsomaan Kirjastokinon elokuvia, kun valitset kirjastoksi Eepos-kirjastot. Kirjastokortin tunnus on viivakoodin alapuolella oleva numerosarja ja PIN-koodi nelinumeroinen salasana, jonka saat kirjastosta. Samoilla tunnuksilla voit kirjautua verkkokirjastoomme https://eepos.finna.fi/. Voit lainata mm. kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös perinteisten lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu siellä samoilla tunnuksilla.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
Leikkimökkien rakentamisesta on kirjoitettu mm. kirjat 'Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin' ja 'Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki' Aineiston saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa: www.helmet.fi
Mene kohtaan 'Sanahaku' ja kirjoita hakusanaksi 'leikkimökit'.
Kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei ole maakuntakirjaston omassa kokoelmassa. Voit tehdä kaukolainapyynnön joko kirjastossa käymällä tai verkkosivultamme löytyvällä lomakkeella. Lomakkeen sekä lisätietoa kaukolainoista saat kotisivultamme seuraavasta osoitteesta:
http://www.lappeenranta.fi/suomeksi/palvelut/kirjasto/palvelut_a-o/kirj…
Kaukolainamaksu tieteellisistä kirjastoista on seitsemän euroa, yleisistä kirjastoista kaksi euroa.
Tietoturvan takia kirjaston salasanan saa vain kirjastossa käymällä. Leppävirran kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät tämän linkin kautta:
http://www.leppavirrankirjasto.net/?Lepp%26auml%3Bvirran_kirjasto
Kyseiset koneet eivät valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimiin. Viikon ajaksi lainattava poravasara kuitenkin löytyy Etelä-Haagan ja Pohjois-Haagan kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sporavasara__Orightresult__U…
Kysymäsi Markku Ojasen kirja on ilmestynyt vuonna 2011, joten sitä ei löydy aiemmin mainitsemistani kirjallisuusarvosteluja-julkaisuista. Myöskään Parnasso-lehdessä ei ole kirjasta arviota.
Pieni esittely löytyy vaikkapa Helmetin sivuilta:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522471451&q…
On toki mahdollista pitää omia näyttelyitä kirjastossa. Pääkaupunkiseudulla on useassakin kirjastossa näyttelytilaa. Nämä kirjastot löytyvät tästä linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valikosta "Näytä kirjastot joissa on (jokin palvelu)" valitaan kohta näyttelytila, jolloin ruudulle tulee näkyviin kaikke ne helmet-kirjastot, joissa on näyttelytilaa. Jokaisen kirjaston palveluista löytyy tiedot, kuinka näyttelytilaa varataan.
Johdatus kasvatustieteisiin (2004 painos) löytyy Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kirjastoista, mutta on parhaillaan lainassa kaikkialta. Voit jättää siitä varauksen tai seutuvarauksen. Teoksen varhaisempia painoksia on paikalla kirjastoissa. Vuoden 2004 painos löytyy myös sähköisenä kirjana, tarvitset sen lukemiseen Adobe Reader -lukuohjelman. Mikäli et ole ennen lainannut e-kirjaa, löydät ohjeen täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat.
