Kyseessä on Maija Konttisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on julkaistu teoksessa Koulutieltä : runoa ja suorasanaista (Valistus, 1938).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa .
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikkelin seutukirjastossa on juuri valmistunut 1-luokkalaisille tarkoitettu helppolukuisten kirjojen esite. Siitä löytyy kirjasarjoja, joiden avulla pääsee mukavasti lukemisen alkuun, esim. Kirjatiikeri ja Hyppää kirjan kyytiin.
Kun tulette käymään kirjastossa, kannattaa suunnata myös arkikertomusten hyllylle, josta löytyy esim. Ella-, Risto Räppääjä- ja Reuhurinne-kirjoja.
Esite on liitteenä ja lisätietoja saat Mikkelin seutukirjastosta.
Useissa taskukirjoissa on julkaistu yksittäisiä tarinoita, joissa lukija pääsee valitsemaan juonenkäänteitä. Tässä listaa, suluissa tarinan nimi.
Aku Ankan taskukirjat:
117 Juhlaparaati (Vanhan linnan salaisuus)
128 Roopen päätä ei palele (Keltaisen ruukun arvoitus)
310 Silmät niskassa (Taikaviitta: Vaikeita valintoja)
369 Tripla (Mikki Hiiri: Tulevaisuuden olevaisuudet)
413 Tähtien setä: Vastaisku (Aku Ankka: Viidennen asteen yhteys)
433 Valomerkki (Taikaviitta: Sankarin monta tietä)
465 Torjuntavoitto (Aku Ankka: Kohtalon orja)
474 Tulen ja jään (Aku Ankka: Vapaapäivän valinnat)
478 Nilkit nippuun, Taikaviitta (Taikaviitta: Ajan herra)
483 Hirmuliskojen yö (Aku Ankka: Pulmatilanteita Berliinissä)
490 Korpikuoro (Musta Pekka...
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954).
Katso pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi valitsemalla kohta "asiasana" ja kirjoita asiasanaksi "NLP". Hakutuloksena saat 40 teosta, jotka tosin kaikki eivät ole suomenkielisiä, mutta kyllä niitäkin siellä on. Tässä muutama esimerkki:
Toivonen, Veli-Matti: Aika muovailuvahana NLP ja henkilökohtaisen ajan rakenne, 1999; Grönfors, Terttu: Mitä on NLP, 1997 ja NLP mielikirja. Osa: 2, Monessa mielessä, 1997.
Useiltakin levyiltä löytyy ainakin jokunen aaria kyseisestä oopperasta, mutta tuskin on sellaista levyä, jolle olisi erikseen koottu aarioita vain ja ainoastaan siitä. Sen sijaan suosittelisin teoksen kokonaislevytystä; se löytyy tunnisteella cls0074251 ja näyttää tällä hetkellä olevan paikalla pääkirjaston musiikkiosastolla (puh. 31085701). Jos tahdot saada selville kaikki kaupunginkirjastosta löytyvät levyt, jotka sisältävät joitakin osia teoksesta, voit tehdä yksinkertaisen haun Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kirjoittamalla nimekekenttään sanan Ernani.
Tekstitelevisiotoiminta alkoi Ylellä lokakuussa vuonna 1981. Lisää 80 -luvun tapahtumista voit lukea Ylen sivuilta http://www.yle.fi/yleista/histo_1980.shtml , tosin tekstitv :n osalta sivustoilla ei ollut ko. aikakaudelta muuta tietoa.
Tekstitv :n taustaäänimaailmasta ei löytynyt tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Ylen sivuilta voi kysyä, kohdasta Palaute, http://www.yle.fi/palaute.html ja Yle info-sivuilta voit lukea usein kysyttyjen kysymysten vastauksia, http://www.yle.fi/yle-info.html . Teksti-tv -kysymykset löytyvät osasta Yle Tekniikka FAQ, Teksti-tv. (Päiv.22.11.2007)
Tunnin vesijuoksu tavanomaisella vauhdilla kuluttaa 789.6 kcal ja kävely (3 km/h) 236.2 kcal, joten näyttäisi siltä, että "vesikävely" on tehokkaampi liikuntamuoto kuin kävely.
Energiankulutuksen eri liikuntamuodoilla määrittelet helposti nettiosoitteesta :
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet/energycosts.pl
Saimme vastauksen kysymykseesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselta postituslistalta:
Kyseessä on Richard Dehmelin runo Kello meressä. Se löytyy ainakin teoksesta Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. 3.p. WS 1980.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Oli kaksi poikaa kalastajalla,
ja hän lauleli heille: Aaltojen alla
on meressä kello ihmeellinen,
ilo suuri on uskovan sydämen
kuulla sen kellon soivan.
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
Kappale Asfaltin reunalla on Tommi Soidinmäen uusi single, joka julkaistiin heinäkuussa. Single on mukana Soidinmäen tulevalla albumilla, joka ei siis vielä ole ilmestynyt.
Selja-sarjan ilmestymisjärjestys löytyy epäselvästi HelMet-palvelua käytettäessä, koska myös uusintapainokset näkyvät ilmestymisvuoden mukaan. Selja-sarjan voi kuitenkin löytää kronologisessa järjestyksessä HelMet-sivuilta, koska kaikien Selja-kirjojen nimessä on Selja-sana.
Selja-kirjat ilmestymisjärjestyksessä:
Seljan tytöt 1955
Tapaamme Seljalla 1957
Virva Seljan yksityisasia 1060
Tuntematon Selja 1964
Seljalta maailman ääriin 2001
Seljan Tuli ja Lumi 2009
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi.
Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915).
Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Someron kaupunginkirjastossa olisi, mutta saadaksesi lehtinumeron pitää tehdä lähikirjastossasi tai netin kautta maksullinen kaukolainatilaus http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Voit myös tiedustella josko numeron voi vielä ostaa:
Käsityön suomenkielinen tilaajapalvelu numerossa 050 5743 463 ja osoitteessa kasityo@virolainenkasityo.fi.
Sinä voit lainata kirjoja suomalaisista kirjastoista kaukolainaamalla. Kaukolainaus tehdään oman lähikirjaston kautta, eli mene ruotsalaisen kotikuntasi kirjastoon ja kysy minkälainen käytäntö heillä on.
Kirjastokorttia suomalaiseen kirjastoon et voi saada. Yleensä kirjastokortin saamiseen vaaditaan osoite Suomessa.
Valitettavasti Pihasoittajat kuuluu niihin varsin suosittuihin ja osittain jopa julkisesti menestyneisiin suomalaisyhtyeisiin, joiden levytettyä tuotantoa ei ole koskaan julkaistu nuottimuodossa. Ainoa poikkeus on Euroviisuissa erinomaisesti menestynyt "Viulu-ukko", joka on julkaistu vuonna 2007 kokoelmassa Suomen euroviisut kautta aikojen (F-kustannus).
Syyksi Pihasoittajien kustantamattomuuteen arvelen yhtyeen musiikin sijoittumista eri tyylien rajoille. Se ammensi perinnemusiikista olematta kuitenkaan varsinaista pelimannimusiikkia. Siinä oli folkin ja viihdemusiikinkin piirteitä olematta silti kumpaakaan. Tällaisten tyylien väliin jäävien artistien kohtalona on usein se, etteivät kustantajat uskalla ottaa riskiä. Pihasoittajien...
Kirjastosta löytyy seuraava teos, joka käsittelee antiikin ajan urheilua:
Koski, Sami: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille, Jyväskylä : Atena, 2004
Urheilun historiaa käsittelevästä kirjasta löytyy tietoa ainakin olympialaisten historiasta:
Urheilulajien synty / Juha Kanerva, Vesa Tikander, Teos, 2012.
Lisäksi monista antiikin aikaa yleensä käsittelevistä teoksista löytyy tietoa myös urheilusta. Ainakin näitä kirjoja kannattaa katsoa:
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava, Teos, 2009.
Antiikin Kreikka / Nathaniel Harris, Gummerus, 2004.
Antiikin ajan kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoja voi hakea verkkokirjastosta asiasanoilla: antiikki ja kulttuurihistoria.
Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista löytyy...
