Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista.
Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta.
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978)....
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Hei, Sokos-Varkaus avattiin v. 1960 ja tavaratalo suljettiin v. 1989 alussa, jolloin sen tilalle tuli S-market. Varkauden Prisma on avattu samaan aikaan v. 1989. Aikaisemmin sen paikalla toimi Talousosuuskauppa Varkaus v. 1917 - 1984.
Luonnonkumia valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Kumin tuotantoon valjastettujen puiden elinkaari on vain noin 30 vuotta. Aikaisemmin kannattamattomiksi käyneet puut poltettiin, mutta nykyään niistä tehdään huonekalupuuta. Kumiplantaasien suurimpana haittana ympäristölle pidetään monimuotoisuuden katoamista, eroosiota, suurta vedenkulutusta ja puiden haavoittuvuutta kasvitaudeille.
https://helecleaner.com/luonnonkumi-ekologinen-vai-ei/
Vuonna 2016 laskettiin, että luonnonkumin tuotantoalue kattoi 11 miljoonaa hehtaaria maata. Kysyntä kasvaa koko ajan, joten yhä enemmän maata on sittemmin otettu tuotantokäyttöön. On mahdoton sanoa tarkalleen, kuinka paljon tästä alasta on raivattu muilta puulajeilta....
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo...
Commonplace book -termillä tarkoitetaan muistikirjaa, johon kirjoitetaan muistiin ja järjestellään kategorioittain esimerkiksi sitaatteja, havaintoja, ideoita - tai vaikkapa ostoslistoja ja reseptejä tulevaa käyttöä ja hiomista varten. Suomenkielistä vastinetta ilmaisulle ei ainakaan toistaiseksi löydy.
Termin historia vie 1600-luvulle, jolloin valistusfilosofi John Locke kirjoitti aiheesta ranskaksi. Kirjan englanninkielinen versio A new method of making common-place books julkaistiin 1706. Locken kirja keskittyy tiedon järjestelyyn ja on vapaasti luettavissa digitoituna versiona: John Locke’s Method for Common-Place Books (1685) — The Public Domain Review.
Monet tunnetut...
Jyvä tarkoittaa paitsi viljan siementä myös aseen osaa. Aseessa jyvä on käsituliaseen tähtäyslaitteen osa. Tällöin sanotaan konkreettisesti, että otetaan saalis jyvälle tähtäimeen. Siitä sanonta on muokkaantunut puhekieleen tarkoittamaan, että henkilö on oivaltanut asian eli päässyt jyvälle.Lähde: Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jyv%C3%A4?searchMode=all
Bangkokista löytyy paljon lehtiartikkeleita, tässä joitakin
Lehtipuu, Markus: Bangkok on Aasian alku ja loppu. Aamulehti 26.10.1997
Camp, Walter de: Farangina enkelten kaupungissa. Image 1997, 3 ss.59-66
Lehtipuu, Markus: Aasian 7 suurta. Matkalehti 2001,4 ss.6-13
Untinen, Tatu: Bangkok 200: elämyksiä ja jonoja. Filatelisti 2004 ss.20-21
Sorkio, Sasu: Maailma ympäri. Matkalehti 2000, 4 s.32
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet(2000)kerrotaan, että Pitkämäki nimeä esiintyy Ilmajoen seudulla samoin Tampereen ja Turun lähettyvillä. Teoksessa viitataan Pitkämäki nimestä Pitkäaho nimeen ja tästä kerrotaan, että " kokoa ja muotoa ilmaisseista Pitkä-alkuisista luontonimistä tai niiden mallin mukaan on muodostettu asutusnimiä, jotka ovat paikoin kiteytyneet myös sukunimiksi". Mikäli haluat perehtyä tarkemmin Pitkämäki -nimen alkuperään, kirjastoista löytyy tätä tarkoitusta varten sukunimikirjoja.
Seuraavat englanninkieliset verkkojulkaisut löytyivät hakusanoilla "subject teachers" tai "language teachers" tai "science teachers" ja collaboration tai peer support Google Scholar palvelun avulla http://scholar.google.fi/
TEACHERS WORKING TOGETHER: A DIALOGUE ON ORGANIZATIONAL AND CULTURAL PERSPECTIVES OF CHINESE TEACHERS / LYNN PAINE and LIPING MA Michigan State University; ilm. alkup. International Journal of Educational Research, 1993
http://internationalteachercert.wiki.educ.msu.edu/file/view/Paine%26Ma%…
Interdisciplinary collaboration in English language teaching: Some observations from subject teachers’ reflections1 / Cynthia Lee Hong Kong Baptist University. Reflections on English Language Teaching, Vol. 7, No. 2, pp. 129–138...
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Voit lukea näitä lehtiä mikrofilmiltä Turun kaupunginkirjaston uudisosan tieto-osastolla (2. krs.). Sinun täytyy ensin tilata mikrofilmatut lehdet varastosta (tieto-osaston puh. 02-2620629 tai 02-2620630), ja saat ne käyttöösi seuraavana arkipäivänä. Samalla soitolla voit varata itsellesi ajan mikrofilminlukulaitteelle. Mikäli et ole käyttänyt laitetta aiemmin, mainitse se puhelussa, niin saat opastuksen, kun tulet lukemaan lehtiä.
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
