Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Tällä hetkellä Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole kävelysauvoja, mutta tulevaisuudessa kirjastoon on tulossa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä. En tosin ole varma, että tuleeko kävelysauvojakin. Liikuntavälineiden lainaus on kirjaston ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä. Asiasta tiedotetaan joulukuussa.
Pääsääntöisesti asiakkaat maksavat kirjaston maksut kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Joissain tilanteissa on perusteltua tarjota asiakkaalle mahdollisuutta maksaa maksut pankkiin. Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei kuitenkaan voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Ottamalla yhteyttä (puhelimitse tai paikanpäällä käymällä) kotikirjastoosi, saat lisäohjeet miten toimia.
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista...
Ilmeisesti puhutaan Koineeta. Siitä wikipwedia:
Koinee-kreikka (muinaiskreikaksi Κοινὴ Ἑλληνική, Koinē Hellēnikē, yhteinen kreikka) oli muinaisen kreikan kielen sekamurre, joka edustaa kreikan kielen kehityksen toista vaihetta. Koineeta käytettiin noin vuosina 300 eaa. - 500 jaa. Se kehittyi klassisesta kreikasta ja loi pohjan nykykreikalle. Sitä voidaan kutsua myös hellenistiseksi tai yleiskreikaksi tai Uuden testamentin kreikaksi.
Koinee oli kreikkalaisten ensimmäinen yhteinen murre ja demoottisen kreikan merkittävin seuraaja. Kieli on merkittävä länsimaisen sivistyksen kannalta, sillä se oli paitsi ensimmäinen "kansainvälinen" kieli tai lingua franca myös Uuden testamentin ja koko kristillisen Raamatun alkuperäinen kieli ja kristinuskon...
Ennakkotietona on, että tänä vuonna on ilmestymässä
kirja: Russarön linnake
Tekijä: Silvast, Pekka
Julkaisuvuosi: 2013 Kieli: suomi
Kustantaja: Hanko : Pekka Silvast, 2013.
Tarkempia tietoja meillä ei tästä kirjasta tai kirjoittajasta ole.
(Suomen majakkaseura on viime vuonna julkaissut kirjan:
Russarö : Hankoniemen silmä / työryhmä: Seppo Laurell ... [et al.].)
Hei,
"Me olemme niin pieniä, mutta suuri on elämä ja aurinko nousee joka päivä yhä uudelleen."
Teksti on Pelle Miljoonan biisistä "Ja aurinko nousee" ja se löytyy vuonna 1999 ilmestyneeltä "Laulava idiootti" -levyltä. Levy on kuunneltavissa Spotifyssa.
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
CC-lisensoinnin ehdot vaihtelevat, joten vastaus riippuu osittain näistä ehdoista. Kysymyksessä on kuitenkin olennaista se, ovatko kirjasto ja yksityinen kansalainen samassa asemassa lisensoidun musiikin käyttäjinä.
Ellei lisenssiehdoissa ole erikseen mainittu, että käyttäjän täytyy olla luonnollinen henkilö eli ihminen, ei eroa välttämättä ole. Kysymyksessä olleista esimerkeistä ensimmäisessä ei kuitenkaan ole kysymys kirjaston käytöstä, vaikka linkki olisi kirjaston sivuilla. Vain siinä tapauksessa, että kirjasto tarjoaa kyseisen videon omalta palvelimeltaan, sitä voitaisiin pitää kirjaston toimintana.
Myös toisessa esimerkissä ratkaisevaa on, kuka käyttää näin koottua videota julkisessa tilaisuudessa. Jos tilaisuus on kirjaston...
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy käyttösäännöt osiosta tieto:
"Kaikilla on oikeus käyttää Helsingin yliopiston kirjastoa. Käyttösäännöt koskevat paikalliskäytön ohella myös e-aineistojen etäkäyttöä." sekä "•Kirjastokortin voi saada henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta, jolla on suomalainen henkilötodistus ja katuosoite Suomessa. Poikkeuksena ovat yliopistossa vierailevat vaihto-opiskelijat ja tutkijat, joilla on mahdollisuus saada kortti em. ehdoista riippumatta"
Eli peruskäyttö on maksutonta kaikille suomalaisille, jotka asuvat Suomessa.
Jos haluat kopioita aineistosta tai kaukolainoja, on palvelu maksullista.
Hinnaston löydät linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/asioi/hinnasto/
Bandi: Syytös : 7 kertomus Pohjois-Koreasta, 2017
Han, Kang: Vegetaristi, 2017
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä, 2015
Hwang, Sun-Mi: Kana, joka tahtoi lentää, 2015
Lokakuussa ilmestyy Shin, Kyung-sook: Jään luoksesi
Korean kielestä käännettyjä muita teoksia voi etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
https://finna.fi hakusana kor, hakutyyppi alkuteoksen kieli
http://bit.ly/2qKHwIn
Nimenmuutoksen voi tehdä ainoastaan paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, ja myös kirjastokortti on hyvä olla mukana. Voit tehdä nimenmuutoksen missä tahansa Vaski-kirjastossa. Vaski-kirjastojen ajankohtaisen listauksen näet esimerkiksi täältä: https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Riippuu kirjastosta. Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko kattaa niin monta yksittäistä kirjastoa, että varmaan jokainen suomennettu osa on saatavilla tai tulossa joihinkin verkon kirjastoista. Muiden kuntien osalta kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Moksausta käsitellään esimerkiksi sellaisissa teoksissa kuin Katja Peiposen Elinvoimaa : vaihtoehtoisen lääketieteen terapioita, Marja Hiltusen Kiinalainen lääketiede : terveyttä ja tasapainoa, Stephen Gascoignen Kiinalainen tie terveyteen ja Suuri vaihtoehtoisten hoitojen kirja.
Moksibustio eli moksakäsittely on ikivanha kiinalainen hoitomuoto. Se on lämpöärsytysmenetelmä, jossa moksaa (kiinalaisen pujon kuivattuja lehtiä) poltetaan iholla, sen lähellä tai akupunktioneulojen päässä. Moksalla on lämmittäviä ja energisoivia ominaisuuksia ja sitä käytetään tietyissä pisteissä nostamaan energiaa ja lievittämään kipua. Moksakäsittelyn uskotaan stimuloivan tiettyjä elimistön toimintoja, mm. verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Se myös laajentaa...
