Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kahvi kuormittaa ympäristöä enemmän kuin tee.
https://www.bbc.com/news/science-environment-46459714
On kuitenkin syytä ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Esimerkiksi veden lämmittämiseen kuluu tietysti energiaa. Jos taas kahviin tai teehen lisää maitoa, suurenee kupillisen hiilijalanjälki huomattavasti.
https://www.theguardian.com/environment/green-living-blog/2010/jun/17/carbon-footprint-of-tea-coffee
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2-4 päivää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ruoka kannattaa jäähdyttää mahdollisimman nopeasti ja säilyttää riittävän kylmässä jääkaapissa.
Lähteet ja lisätietoa:
Kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää – mutta vain, jos se on jäähdytetty oikein - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Helppo nyrkkisääntö – näin kauan ylijäänyt ruoka säilyy jääkaapissa | Makuja | MTV Uutiset
Maurice Ravelin "Boleron" partituurista näkee, mitä soittimia teoksen esityskokoonpanoon kuuluu. Esimerkiksi Durand-kustantamon partituuri löytyy verkosta, mutta myös lainattavaksi esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Partituurin alussa on luettelo soittimista. Teoksen aloittavat rummut, alttoviulut ja sellot.
Ravel, Maurice: Bolero IMSLP Petrucci Music Libraryssa (IMSLP = International Music Score Library Project):
https://imslp.hk/files/imglnks/euimg/b/ba/IMSLP410315-PMLP03667-Bolero_…
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke...
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston...
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kiven käyttämästä sanastosta ei löytynyt nummisuutari-sanan selitystä, mutta kyse lienee maaseudun suutareista eli kyläsuutareista. Näytelmä sijoittuu maalle Hämeeseen. Näytelmää voi tutkia tarkemmin Project Gutenbergin e-kirjasta:The Project Gutenberg eBook of Nummisuutarit, by Aleksis Kivi
Polkupyörän historiasta löytyy tietoa mm. teossarjasta TEK Tekniikan tietokeskus osa 6, sivulta 35 alkaen. Suomen historiasta löytyy tietoa teoksesta Kuva, Heikki: Kaksipyöräisten vuosisata-- polkupyörä- ja mopediteollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa, ilm.1988, 416 s. Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa
http://www.helmet.fi/ .
Via Balticasta löytyy kartta, jota on kirjastoissa lainattavana Via Baltica: tiekartta 1992. Lisäksi löytyvät teokset
Pajukangas, Jukka, Via Baltica : opas Baltian reittiä matkaavalle. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1992
Rudzinski, Hubert, Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Helsinki : Autoliitto, 2007 (Cosmoprint)
Lisäksi Interntissä on tutkiskeltavana esim. seuraavaa
http://www.viabaltica.net
http://www.supertravelnet.com/maps/?country=0_0_1
(Päivitetty 5.12.2007)
Suojaikärajat ovat rikosoikeudellisia tunnusmerkistöjä. Teon on oltava tunnusmerkistön mukainen ollaakseen rikos.
Suojaikärajoista puhutaan ainakin seksuaalirikosten kohdalla,ja niiden tarkoituksena on toisaalta lasten suojaaminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja toisaalta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojeleminen.
Seksuaalirikoksia koskevat säännökset kuuluvat vuoden 1999 alussa voimaan tulleeseen lakiuudistukseen. Rikoslain 20 luku koskee näitä asioita. Lain valmisteluun liittyvistä asiakirjoista käy ilmi lainsäätäjien tarkoitus, ja näihin asiakirjoihin pääset tutustumaan esim. Eduskunnan kirjaston kautta.
Voit myös lähettää kysymyksen suojaikärajoista Seksuaalipoliittisen yhdistyksen kotisivuille, osoitteeseen http://www.sexpo....
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanalla 'tanssiterapia' seuraavat teokset:
Jalka potkee, mieli notkee: liikunta mielenterveyden tulkena (SMS-tuotanto, 1995),
Esitttävän taiteen psykologia (Puijo, 1997) sekä
Wilson, Glenn, Mieli ja taide (Mielenterveyden keskusliitto, 2000).
Teoksissa, jotka käsittelevät musiikki-, luovuus-, draaama- tai taideterapiaa saattaa olla mainintoja myös tanssiterapiasta.
Aineiston saatavuustiedot voit tarkistaa esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1083748127 tai tiedustelemalla kirjastosta.
Inforviestintä julkaisee kausijulkaisua Kuka lehdistö. Viimeisin Kuka lehdistö 2004 löytyy mm. Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoista.
Lisää tietoa julkaisusta saat mm. Inforviestinnän sivulta http://www.infor.fi/kirjakauppa/
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun...
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Tällä hetkellä Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole kävelysauvoja, mutta tulevaisuudessa kirjastoon on tulossa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä. En tosin ole varma, että tuleeko kävelysauvojakin. Liikuntavälineiden lainaus on kirjaston ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä. Asiasta tiedotetaan joulukuussa.
Pääsääntöisesti asiakkaat maksavat kirjaston maksut kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Joissain tilanteissa on perusteltua tarjota asiakkaalle mahdollisuutta maksaa maksut pankkiin. Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei kuitenkaan voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Ottamalla yhteyttä (puhelimitse tai paikanpäällä käymällä) kotikirjastoosi, saat lisäohjeet miten toimia.
