Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Laulu "Ainon aaria koivulle" on julkaistu nuottina vuonna 1951 (Fazerin oopperasarja 10, FM3000) sovitettuna lauluäänelle ja pianolle. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa sitä ei kuitenkaan ole. Nuotin voi kuitenkin saada käymällä omassa kirjastossa ja pyytämällä sieltä kaukolainaa. Nuotti näyttäisi olevan seuraavien kirjastojen kokoelmassa
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Seinäjoki (Eepos-järjestelmä)
Tampereen pääkirjasto (PIKI-kirjastot - ainoa kappale lainassa)
Turun pääkirjasto (Vaski-kirjastot)
Heikki Poroila
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Kuvailemiasi novelleja oli vaikea löytää. Tässä on kuitenkin muutama novelli tai novellikokoelma, jotka kuvaavat tai joiden voi tulkita kuvaavan skitsofreniaa. Romaaneja sen sijaan löytyi enemmänkin.
Novelleja:
Asikainen, Raija: Joku muu, novellikokoelmassa Joku muu (Like, 1991)
Atwood, Margaret: Poikkeustila-novellikokoelma (Otava, 2007). Sivuhenkilöllä on skitsofrenia.
Krohn, Leena: Läsnäolo, kirjassa Ettei etäisyys ikävöisi : 2 kertomusta (WSOY, 1995)
Romaaneja:
Anderberg Strollo, Åsa: Minna (Karisto, 2009) Nuortenkirja
Green, Hannah: En luvannut sinulle ruusutarhaa (Tammi, 1974)
Honkanen, Rauha: Vaiennettu potilas (Books on Demand, 2011)
Koistinen, Vuokko: Poikkiviivat (Kirjayhtymä, 1969)
Kozlova, Anna: F20 (Scanria, 2018)
Kärkkäinen...
Hei!
Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisen vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin hänen väestökirjapitokuntansa kuuluu. Väestökirjanpitokunta taas on yleensä se kunta, jossa ulkosuomalainen on viimeksi Suomessa asuessaan asunut. Ulkosuomalaisen äänioikeutetun vaalipiiri mainitaan hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa ja sitä voi tarvittaessa tiedustella Digi- ja väestötietovirastosta.
Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen kotikuntansa määräytyy kotikuntalain 6 a §:n mukaisesti.
Ulkosuomalaisten äänestäminen - Vaalit
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä.
Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu...
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
Pyöreä tunnusmerkki on Ashoka Chakra. Suoraan maailmanliput.fi:stä:Ashoka Chakra, 24-piikkinen pyörä, edustaa dharmalakia (oikeudenmukaisuutta). Saatuna Ashokan leijonapääoman Maurya-dynastian tunnuksesta, se symboloi ikuista lain pyörää ja oikeudenmukaisuuden tärkeyttä elämässä.https://maailmanliput.fi/intian-lippu/
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Sana Naantali on suomen kielen äänneasuun sopeutettu muunnos kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Nådendal. Ruotsinkielinen nimi taas on käännetty paikan alkuperäisestä latinankielisestä nimestä Vallis gratiae eli Armonlaakso.
http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Kahvi kuormittaa ympäristöä enemmän kuin tee.
https://www.bbc.com/news/science-environment-46459714
On kuitenkin syytä ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Esimerkiksi veden lämmittämiseen kuluu tietysti energiaa. Jos taas kahviin tai teehen lisää maitoa, suurenee kupillisen hiilijalanjälki huomattavasti.
https://www.theguardian.com/environment/green-living-blog/2010/jun/17/carbon-footprint-of-tea-coffee
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
"Sire" on ollut kuninkaan puhuttelusana ainakin Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Englannin kielessä se merkitsee myös urospuolista vanhempaa, ja sitä käytetään erityisesti puhuttaessa hevosista ja koirista.
Lähteet:
The Britannica Dictionary: https://www.britannica.com/dictionary/sire
Larousse: https://www.larousse.fr/dictionnaires/francais/sire/72928
Kielitoimiston sanakirja kertoo verbin puutua tarkoittavan samaa kuin muuttua puuksi, puumaiseksi tai turtua, lamaantua, kuoleutua, tulla tunnottomaksi. Käden puutumisen voisi ilmaista toisin esimerkiksi sanomalla että käsi on turtunut tai turta, tai että kädestä on mennyt tunto; käsi on tunnoton.
Kielitoimiston sanakirja: puutua
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska...
Kysyit ilmeisesti fetisismiä psykoanalyyttisen teorian pohjalta käsitteleviä teoksia tai artikkeleita. Helsingin kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta ei hakusanat fetisismi ja psykoanalyysi yhdistämällä löytynyt yhtään viitettä.
Pelkällä fetisismi hakusanalla löytyy 4 viitettä: Camp, Walter de: Fetissikirja, Steele, Valerie: Fetish - fashion, sex and power, Mercer, Mick: Hex files - the Goth Bible (sisältöä kuvaamaan käytetty asiasanoja rock,
kulttiesineet, fetisismi) ja teos Fetishism - visualising power and desire (asiasanat taide, seksuaalinen poikkeavuus, kansantaide, fetisismi).
Psykoanalyysista löytyy runsaasti viitteitä. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta ,...
