Kyllä Katriina-nimi löytyy kalenterista. Katriinan nimipäivää vietetään 25. marraskuuta.
Lähteet:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/julkaisut/kalenteri-vuodelle-2019.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisen_nimip%C3%A4iv%C3%A4kalenterin_naisten_nimist%C3%A4
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Kysyin suoraan Karistolta ja he vastasivat näin:"Hei, valitettavasti näillä näkymin kyseisen kirjasarjan viimeistä osaa ei suomenneta.Ystävällisin terveisin,Laura KurkiKustannustoimittaja / Editorlaura.kurki@karisto.fi"
En löytänyt tälle ilmiölle vastausta sääilmiöistä kertovasta kirjallisuudesta, joten varmistin asian Ilmatieteen laitokselta. Sieltä todettiin, ettei juuri auringon punaisuudelle löydy omaa erityistä nimeä.
Auringon noustessa tai laskiessa pilvettömällä taivaalla se näyttää punertavalta. Tämä johtuu siitä, että auringon ollessa matalalla taivaanrannassa auringon säteet joutuvat kulkemaan pisimmän matkan halki ilmakehän, jolloin sininen sirottuu auringon valosta pois ja jäljelle jäävät punertavat värisävyt. Ilmassa leijuvat epäpuhtaudet, savu, utu yms. aiheuttavat samanlaisen sinistä valoa hävittävän ilmiön; savun ja udun läpi aurinko näyttää punertavalta.
Tätä fysikaalista ilmiötä, joka aiheuttaa auringon valon punertumisen...
Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
James Ensor näyttää olevan sen verran tuntemattomampi taiteilija, ettei hänestä tunnu löytyvän suomeksi kirjallisuutta. Internetistä löytyy muutamia häntä käsitteleviä sivuja. Elämäkertatietoja sekä kuvia maalauksista löytyy mm. seuraavilta sivuilta http://www.ukans.edu/~sma/ensor/ensor.htm , http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/art/ensor.html ja http://www.artmagick.com/artists/ensor2.asp . Ensor tuntuu käsittelevän töissään lähinnä naamioita ja naamiohahmoja, jotka voi tulkita myös nukeiksi. Paul Kleestä puolestaan löytyy tietoja monipuolisemmin. Suomeksi tietoja taiteilijasta löytyy mm. hänen omasta "Pedagogisesta luonnoskirjastaan". Kattava teos on myös Sabine Rewaldin "Paul Klee, The Berggruen Klee Collection in The Metropolitan...
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Plussa-tietokannasta löytyy monia kirjoja asiasanalla "leijat". Tässä niistä muutamia:
Bondestam: Better kites-parempia leijoja sekä Lennä, lennä leijani.
Baker: Making kites.
Hyllyluokasta 798 voit löytää myös muita vastaavia teoksia.
Melinda Metzistä löytyy melko lailla perustietoa https://www.goodreads.com/author/show/1346213.Melinda_Metz , mutta hänen kirjoittamastaan kirjasarjasta löytyy tietoa myös Kirjasampo.fi:sta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5867fe98-0de5-4373-85cb-b….
Asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ennenkin. Arkistosta löydät linkit. Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
Kyseessä on varmaankin Guldgrävarsång, joka sisältyy vuonna 1984 ilmestyneelle levylle Ett fönster mot gatan. Lp-levy löytyy useiden kirjastojen valikoimista, joten saat sen ainakin tilaamalla käsiisi. Kappaleen voi myös kuunnella tai ostaa netin kautta.
Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
Pukinmäen kirjasto sijaitsee osoitteessa Kenttäkuja 12. Pukinmäen läheltä löytyvät mm. Malmin, Paloheinän ja Viikin kirjastot.
Yhteystiedot löyvät mm. oheisen linkin kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin Sanomien toimittamassa Korttelikirja- sarjassa osassa 1 Puhvelista Punatulkkuun käydään läpi Ullanlinnan kortteleita. Kaivopuistosta löytyy esim. Mikko-Olavi Seppälän kirja Kaivopuisto ( Helsinki-seura, 2008). Matti Klingeltä ilmestyi viime vuonna teos Pääkaupunki ( Otava), jossa on mm. artikkelit Ullanlinnan seutu ja Keisarinna ja Kaivopuisto.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on kattava Helsinki kokoelma, sieltä varmaan löytyisi tietoa Etelä-Helsingistä. Samoin Rikhardinkadun kirjastossa löytyy Helsinki kokoelma.
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti tässä kohdassa Helmet-haussa on päivittämätöntä tietoa. Asianomainen kasettisarja on toimimattomuuden tai pakkauksesta puuttuvan kasetin vuoksi poistettu.
Valitettavasti on myös todettava, ettei Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan aineistoa löydy muualtakaan Suomen kirjastoista kasettina tai cd-levynä.
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Kunniapuheenjohtajuus on jokaisen yhteisön omien sääntöjen määrittämä asia, yleisiä määräyksiä esimerkiksi lainsäädännössä ei asiasta ole. Tässä tapauksessa kysymys siitä, kuinka monta kunniapuheenjohtajaa Suomen opasliitolla voi kerrallaan olla, riippuu ensi sijassa liiton säännöistä. Jos niissä ei mainita asiasta mitään, päätösvalta asiassa on liiton laillisilla päättäjillä.
Heikki Poroila
