Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
Seitsemän veljestä alkaa kuvauksella Jukolan isännän maaomistuksesta:
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison-jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta...
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Sherryl Woodsilta on suomennettu kahta eri sarjaa. Tässä on listat tähän mennessä suomennetuista kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Sweet Magnolias -sarja
Tervetuloa Serenityyn (Stealing Home)
Palanen taivasta (A Slice of Heaven)
Tuntuu perheeltä (Feels Like Family)
Kun siivet kantavat (Welcome to Serenity)
Chesapeake Shores -sarja
Kotkanpesän majatalo (The Inn at Eagle Point)
Kukkia ja draamaa (Flowers on Main)
Sataman taikaa (Harbor Lights)
[Neljättä osaa ei ole ilmeisesti suomennettu, A Chesapeake Shores Christmas]
Ajopuun mökki (Driftwood Cottage)
Kuutamopoukamo (Moonlight Cove)
Rakkauden rantaviiva (Beach Lane)
Tähdet Dublinin yllä (An O'Brien family Christmas)
Onnen tuulet (The Summer Garden)
Lähteet:
Kirjailijan kotisivu: https...
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä...
Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin kaupunginkirjastoon ei tule Madonna-nimistä lehteä. Sen nimisiä lehtiä on olemassa useitakin, ja jos haluat selvittää, mistä sitä löytäisi, olisi hyvä tietää ainakin, onko lehti suomalainen ja minkä alan lehti se on.
Kaksi ensimmäistä, Sam Coslow: If you can't sing it (you'll have to swing it) ja Juan Tizol: Perdido, löytyvät kokoelmasta The Big book of swing! (Hal Leonard Europe, 2000). Saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Jorge Benin Mas que nada on useassa eri kokoelmassa, kuten myös Tizolin Perdido. Löydät aineiston näin. Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakuenttään säveltäjän ja kappaleen nimi (esim. Jorge Ben "Mas que nada"), valitse aineistovalikosta nuotti ja tee haku. Kokoelmien nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan...
Kyllä löytyy. Rauman kirjastossa on Hans Wilhelmin ja Leena Järvenpään Unten ulapoille sekä kirjana että erillisenä cd:nä. Molemmat löytyvät pääkirjaston ja Kourujärven kirjaston nuortenosastoilta.
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Päiväkodit voisivat ilahtua tällaisesta lahjoituksesta. Helsingin kaupungin päivähoidon yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/P_iv_hoito/Neuvonta+ja+yhteystiedot
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
Kappaleen sanat löytyvät kirjoitettuna liitteeseen tribuutti cd-levyltä: Sanat Jukka Virtanen. Kappaleen esittää levyllä Ville Leinonen. Levy löytyy useista Suomen kirjastoista, kuten esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Tässä on luettelo pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvistä pianonsoitonoppaista venäjäksi. Kun klikkaa teosta, löytyy tarkemmat tiedot sekä kirjasto, mistä teoksen saan. Soitonoppaan voi myös varata omaan lähikirjastoon. Varauksen voi tehdä itse tai sitten voi pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen.
Klikkaa tätä niin löydät luettelon pianonsoitonoppaista venäjäksi:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=soitonoppaat+and+piano&se…
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Tarkoitatko Helmet-sivustoa ja sen palveluja? Helmetissä tehtiin päivityksiä tietokantaan ma 10.6., ja sen jälkeen palveluissa on ollut ajoittain hidastelua ja muuta toimimattomuutta. Nyt kaikki näyttäisi jo toimivat.
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta löytyvät tiedot julkaisusta "I bildhuggarens verkstad : medeltida kyrkoskulpturer, trä- och måleritekniker" (text Lennart Kristiansson, Länsmuseet Västernorrland, 2002. Ilmeisesti kyse on tästä teoksesta.
Julkaisua ei kuitenkaan näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Jos teillä on voimassa oleva HelMet-kortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä löydätte kaukopalvelupyyntölomakkeen sekä HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnastot. Voitte tietenkin tehdä kaukopalvelupyynnön myös omassa lähikirjastossanne.
http://libris.kb.se/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo...
