ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Helmet-järjestelmästä löytyy paljon kirjoja rullaluistelusta.
www.helmet.fi. Aloitusikärajaa ei ole; myös lapset harrastavat sitä.
Urheiluliikkeistä löytyy hyvät valikoimat rullaluistelutarvikkeita
kaikissa hintaluokissa.
Kurssejakin järjestetään.Kannattaa kysyä rullaluisteluseuroilta.
Alexandre Dumas vanhemman kirjoja kolmen muskettisoturin seikkailuista on ilmestynyt suomeksi erilaisina laitoksina, eri käännöksinä ja samojenkin käännösten eri painoksia eri nimellä.
Wikipedian artikkelista Alexandre Dumas vanhemmasta löytyy listaus Muskettisoturisarjasta. Listassa on lueteltu myös kirjojen vaihtoehtoiset suomalaiset nimet sekä Paul Févalin ja
M. Lassezin kirjoittamat seitsemän teosta. Ks. tarkemmin osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandre_Dumas_vanhempi
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan...
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Tämän sekakuorolle sävelletyn opuksen 104 lauluja löytyy sekakuoroversioina kohtalaisen monista kirjastoista, mutta mieskuorosovitusta laulusta Letztes Glück en valitettavasti löytänyt sen paremmin maakuntakirjastojen kuin Sibelius-Akatemiankaan kirjaston tietokannoista. Erityisesti se, ettei tällaista versiota löydy edes Sibelius-Akatemiasta, viittaa vahvasti siihen, ettei tällaista sovitusta ole julkaistu. Myöskään Suomen laulajain ja soittajain liiton (SULASOL) mieskuorovalikoimasssa ei juuri tätä laulua löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Tarvitsen opiskeluuni liittyen tietoa kotieläimillä käytetyistä (käytettävistä) luonnonlääkkeistä. Saisinko luettelon mahdollisista asiaan liittyvistä teoksista
Internetistä osoitteesta http://www.biofarm.fi/ löytyy kyseisen firman luontaislääkkeitä eläimille. Papermuotoista esitettä voi kysellä myös paikkakunnan eläinliikkeistä. Seuraavat kolme kirjaa löytyvät Eläinlääketieteellisestä kirjastosta Helsingistä: Puotinen, C.J. (1999): Natural remedies for dogs and cats ISBN: 0879838272;Grosjean, Nelly (1994): Veterinary aromatherapy: natural remedies for cat, dogs, horses and birds, and for the rearing of calves, cows, pigs, goats, sheep, chicks, chickens, ducks and geese ISBN: 0852072740; Complementary and alternative veterinary medicine:...
Tuula Juvosen väitöskirja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia (2002) käsittelee kirjan esittelyn mukaan suomalaisen homoseksuaalisuuden sosiaalihistoriaa. Alla linkki väitöskirjan esittelyyn:
https://www.finna.fi/Record/anders.188828
Kirjan saa lainaan painettuna tai e-kirjana myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVarjoelämää%20ja%20julkisia%20salaisuuksia__Orightresult__U?lang=fin ...
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
