Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Nino Portelli -nimellä julkaistut levyt on äänitetty vuosina 1990-1992. Tuotanto sisältää muutaman vinyylisinglen sekä 1992 julkaistun cd-kokoelman The Sound of Nino Portelli. Musiikki on edeltävien vuosikymmenten kansainvälisiä viihdemusikkin hittejä.
Portelli on epäilemättä salanimi, mutta oikeaa henkilöyttä ei löydy Fenno-äänitetietokannan eikä Viihdemusiikin ystävien sivuston salanimiluetteloista. Singlen etiketissä on toinenkin salanimi, tuottaja Nico Fantastico. Joka tapauksessa kyseessä on suomalainen julkaisu, koska äänitetiedot löytyvät kansallisdiskografia Violasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa Portellin musiikkia ei kuitenkaan ole.
Portellia julkaissut suomalainen Bluebird myytiin v. 2000 kansainväliselle Sony BMG -...
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi.
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Signeeraus näyttäisi olevan K. Kervinen. Samalla signeerauksella löytyy netistä muutama teos. Sen sijaan taiteilijasta ei löydy mitään tietoa. Työt näyttävät olevan 60- ja 70-luvuilta.
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Finnfashion-lehteä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Finnfashion Magazinea ei voi enää tilatakaan, sillä lehti ei enää ilmesty. Lehdestä ilmestyi kaiken kaikkiaan tietojeni mukaan vain 4 numeroa.
Kysymäänne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista vain yksi kappale kaksiosaisena niteenä. Teos on tällä hetkellä korjattavana, joten lainaus tai varaaminen ei ole mahdollista. Lähetämme kuitenkin viestin pääkirjaston varastoon, että kirjaa kaivataan. Ehkä kirjan korjausta pystytään nopeuttamaan.
Helmet-sivun ylälaidassa on kohta Kirjaudu. Syötä avautuvaan ikkunaan kirjastokortin numerosi ja pin-koodisi. Linkki varaus-välilehdelle tulee nimesi viereen. Aineisto on noudettavissa, kun sen tilana on Odottaa noutoa.
Jos linkkiä varauksiin ei näy, varauksia ei ole voimassa. Kirjaston henkilökunta saattaa päästä kirjastojärjestelmästä katsomaan rauenneet varaukset, jos siitä ei ole mennyt muutamaa päivää kauempaa.
Ohessa "suomennos" merkinnöille p ja c:
p2012 = (first) publication in 2012 = äänite julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
c2012 = (first) copyright year 2012 = nuotti julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
On toki mahdollista pitää omia näyttelyitä kirjastossa. Pääkaupunkiseudulla on useassakin kirjastossa näyttelytilaa. Nämä kirjastot löytyvät tästä linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valikosta "Näytä kirjastot joissa on (jokin palvelu)" valitaan kohta näyttelytila, jolloin ruudulle tulee näkyviin kaikke ne helmet-kirjastot, joissa on näyttelytilaa. Jokaisen kirjaston palveluista löytyy tiedot, kuinka näyttelytilaa varataan.
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
HelMetin sivuilla voi laittaa kysymyksiä esimerkiksi palautteiden kautta osoitteessa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Eräpäivätiedotteet tulevat yhä entiseen malliin. Järjestelmäuudistuksen jälkeen eräpäivätiedotteiden lähetysosoite vaihtui, joten kannattaa tarkistaa sähköpostisi roskapostikansio ja roskapostisuodattimet, sillä todennäköisesti eräpäivätiedotteet ovat menneet uudistuksen jälkeen jääneet roskapostisuodatukseen.
HelMet-kirjastoissa löytyy tämä teos: Tekijä Ollakka, Rolf Teoksen nimi
Suomalaisen palkkasotilaan tarina : Kempeleestä Kosovoon
Tarkemmat tiedot ja varaaminen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1438378__Ssotilaat%20muist…
Suomessa julkaistujen teosten luettelostakaan ei löytynyt muita teoksia tämän lisäksi.
Muistilistatoiminta on tarkoitettu nimenomaan asiakkaan omaan käyttöön, eikä kirjaston henkilökunta eikä kukaan muukaan pääse tutkimaan yksittäisen asiakkaan muistilistoja. Kun kirjaudut HelMet-verkkokirjastossa omiin tietoihisi, pääset tallentamaan teoksia muistilistoillesi. Ohjeet niiden käyttöön löytyvät uudemman HelMet-haun alareunassa olevasta linkistä "Ohjeita" ( http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) ja perinteisessä HelMet-haussa kohdasta "Ohjeita" -> "Muistilistani" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ).
Näyttäisi siltä, ettei Keplo Leutokalma -kirjoja ole kukaan suomentamassa enää. Ainakaan mistään ei löydy tietoa, että kukaan olisi ottanut jatkaakseen sarjan suomentamista, kun viisi osaa julkaissut kustantajakaan ei aio sitä jatkaa.
Ei siis auttane muu kuin laittaa sarjaan suomentaneelle Tammelle palautetta, että sarjan julkaisua pitäisi jatkaa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/kustantamo/yhteystiedot/. Toki toinen mahdollisuus olisi koettaa ehdottaa sarjan jatkamista jollekin toiselle kustantajalle, mutta toisen kustantajan aloittaman sarjan jatkaminen ei välttämättä kiinnosta kustantajia.
