Viron kielessä ei ole äng-äännettä. N-kirjainta seuraava g lausutaan k:ksi. Ääntämisohjeita löytyy esim. Ylen sivuilta:
Ääntäminen | Kielet | Oppiminen | yle.fi
Sen jälkeen, kun Nikolaus Kopernikus oli saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi siitä, että maa kiertää aurinkoa, yhteen kierrokseen kuluvasta ajasta tuli vuosi. Kalenterivuosi on keinotekoinen ajanlaskua varten määritelty vuosi, ja nykyisen kalenterivuotemme alkupisteeksi on sovittu tammikuun ensimmäinen päivä. Trooppinen vuosi eli aurinkovuosi on se aika, jonka kuluttua aurinko on uudelleen samassa pisteessä vuodenaikojen kierrossa. Virallisesti trooppinen vuosi on aikaväli, jonka kuluessa Maa kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri ja jonka alku- ja päätepisteenä on kevätpäiväntasaus. Sideerinen vuosi ilmaisee vuoden "oikean" pituuden, maan todellisen kiertoajan auringon ympäri tähtien suhteen – sillä ei ole mihinkään kalenteriin sidottua...
Tarkoitatko Vöyrin (ruots. Vörå) tehtaalla entisen Oravaisten kunnan (ruots. Oravais) alueella sijaitsevaa tehdasta tai tehdasaluetta? Oravaisissa on ollut 1700-luvulta lähtien monenlaista tehdastoimintaa, joka alkoi Kimon ruukin masuunista (Wikipedia). Tehtaan historiaan mahtuu varmasti kaikenlaisia tarinoita, mutta Heikkisen katoamisesta kertovaa tarinaa en onnistunut löytämään. Lähetän kysymyksesi Oravaisten kunnan kirjastoon, josko heillä olisi tehtaan historiikkia hyllyssään tai muuten paikallistietämystä.
Lisäys 17.4.: Oravaisten kirjastonhoitaja oli kaivellut arkistoja ja löytänyt joitain mainintoja, mutta mitään varmaa tietoa ei tällaisesta henkilöstä näyttäisi olevan. Dokumentit ja kirkonkirjat ovat joko...
Kalevalassa ei ole omistettu kokonaisia runoja koirille tai kissoille. Molemmat mainitaan ohimennen siellä täällä, usein vertauskuvallisesti.
Koira mainitaan ainakin runoissa 8, 12, 17, 18 ja 27. Vuoden 1835 Vanhassa Kalevalassa runossa 7 oli mukana koira-aiheita, joita ei ole vuoden 1849 Kalevalassa.
Kissa mainitaan runoissa 23, 39 ja 43.
Runoja voi lukea ja niistä tehdä sanahakuja Avoimessa Kalevalassa.
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri...
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf
Jos tarkoitat Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämää ja Unto Koskelan sanoittamaa "Kuubalaista serenadia", siihen on tehnyt espanjankielisen sanoituksen Joaquin Martinez eli Ronnie Kranck. Tämä sanoitus sisältyy nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Serenata cubana = Kuubalainen serenadi" (Fazer Musiikki, 1963; Fazer FM4237). Nuotissa on laulun suomen- ja espanjankieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Suomenkielisin sanoin laulu sisältyy moniin nuotteihin, esim. "Suuren toivelaulukirjan" osaan 1.
Ronnie Kranckin sanoitus on julkaistu myös laulujen sanoja sisältävässä vihkosessa "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osassa 58 (Fazer, 1964, s. 46)....
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Petronius Arbiterin Satyricon-romaanista on säilynyt katkelmia, joista on suomennettu Trimalkion pidot. Sitä voi lainata useista Helsingin kirjastoista.
Etsimme Edustajamatrikkelista ilmoittamillasi tuntomerkillä sopivaa kansanedustajaa ja löysimme seuraavan. Emme mitenkään voi olla varmoja, että hän on etsimäsi henkilö. Tämä on tulos meidän työstämme.
Onni Peltonen on ollut kansanedustajana vv. 1933 – 1961. Hän on ollut veturinkuljettaja ja ministerinä olettamanasi aikana.
Edustajamatrikkeli 1907 – 2000 löytyy Eduskunnan internet-sivuilta, jossa käy ilmi mm. ministeriydet ja eduskunnan toimielimet, joissa ko. henkilö on toiminut.
Nehru on ollut vierailulla Suomessa 18-20.6.1957 ja käynyt tuolloin Eduskunnassa. Ei ole tietoa, keitä henkilöitä hän tapasi tuolloin.
Olavi Hurri on kirjoittanut teoksen Onni Peltonen Keski-Suomen veturina, Jyväskylä 1994. Tätä teosta ei valitettavasti ole...
LOfootteihin kuuluu 7 isompaa saarta ja paljon pieniä saaria. Tosin näistä seitsemästä Vaeroy ja Röst ovat melko pieniä. Vesteråleniin kuuluu 3 saarta. Jos haluat laskea pienempien saarien lukumäärän, sen voi tehdä esim. kartasta Lofoten (2000) Statens kartverk, mittakaava 1:100 000. - Leif Ryvardenin kirjassa Lofoten - Vesterålen: Ett fjellrike i havet (1996) on kerrottu näistä saarista.
Kyseessä voisi olla Paavo Rintalan runo Siltojen laulu, joka on julkaistu Oulun lyseon kirjallisuuskerhon julkaisussa Runon nuoruus, Oulu 1952, s. 79-80. Teoksessa on myös muita Rintalan nuoruudenrunoja. Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa Oulun kaupunginkirjaston tuottamassa Kirjailijat Oulussa -sivustossa, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/ , myös lyseolaisajasta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/lyseo.htm .
Rikoslain mukaan metsästysrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, mutta yksittäisen tapauksen tulkintaan kirjastoissa ei ole asiantuntemusta. Rikoslaki löytyy Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Olisiko kyseessä Matti Ijäksen vuonna 1988 ohjaama Katsastus, joka pohjautuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Elokuvan pääosissa ovat Vesa Vierikko, Sulevi Peltola ja Kaija Pakarinen. Dvd löytyy muutamista Helsingin kirjastoista, saatavuustiedot osoittessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkatsastus**&searchscope=9&m=g&l=&b…
Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ http://www.numismaatikko.fi/ Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja haeskelin tietokannoista, mutta en saanut kokoon kuin kymmenisen teosta. Näyttäisi siltä että etsimästäsi aiheesta ei vain ole kirjoitettu kovin suurta määrää kaunokirjallisia teoksia...
Tässä lista teoksista:
Timo Pusan kirjat käsittelevät myös köyhyyttä suomalaisessa pikkukaupungissa (tuotanto -70-90-luvuilla)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (2002)
Arto Salmisen tuotanto (2000-luvulla julkaistuja)
Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 / Vaskivuorentie 20 (2013)
Marja Björk: Prole (2012), sijoittuu 1970-luvulle
Jera Hänninen: Harakkapoika (2006), kertoo konkurssin kokeneen perheen pojasta
Emilia Pöyhönen: Leipäjonoballadi (2000-luvulle...
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä.
Kuoletettua korttia ei voi ottaa uudelleen käyttöön. Uusi kirjastokortti on maksullinen, aikuisilta 3 euroa ja lapsilta 2 euroa.
Uuden kortin saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta.
Asia on kirjattu Helmet-kirjaston käyttösääntöihin:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
