Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Veljenpojan tyttärelle ei ole muuta nimitystä. Esim. Ylen artikkelista Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon löytyy tietoa nimityksistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Hei!
Nuotit kyseiseen kappaleeseen löytyvät muun muassa tästä:
tekijä: Janne Tulkki
teoksen nimi: Janne Tulkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1556752
Muita nuotteja, joista kappale löytyy, voit etsiä kirjoittamalla hakukenttään kappaleen nimen ja rajaamalla hakua valitsemalla aineistoksi nuotit.
Voit varata nuotin joko Helmet.fi:stä, tarvitset varaamiseen kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Voit myös soittaa tai käydä lähikirjastossasi.
Useissa kirjastoissa on myös asiakkaiden ilmoituksille tarkoitettuja ilmoitustauluja. Ne on yleensä tarkoitettu ei-kaupallisille ilmoituksille. Kysy tarkemmin siitä kirjastosta, jonne haluaisit ilmoituksen laittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä A2-koon skannaaminen ei onnistu Helmet-kirjastoissa. Keskustakirjasto Oodiin on tulossa A2-skanneri, mutta ajankohta ei ole vielä selvillä.
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know...
Tilastokeskus ei tilastoi etätyöskentelyä, mutta on tutkinut sitä Suomalaiset tietoyhteiskunnassa -projektissaan. Projektin tuloksia löytyy verkosta:
http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html ja sieltä otsikkolinkin Tietotekniikka työelämässä takaa löytyy tietoa etätyöhalukkuudesta taulukoituna sukupuolen ja iän mukaan. Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen v. 2001 julkaisemasta kirjasta: Tiedolla tietoyhteiskuntaan III. Kirja on lainattavissa ainakin Tilastokeskuksen kirjastosta, ks. yhteystiedot: http://tilastokeskus.fi/tk/kk/index.html
Työministeriön verkkosivuilla:
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2387
on etätyötietoa, sisältäen myös tilastotietoa.
Keväällä 2002 on Työministeriön toimesta perustettu suomalaisten...
Franz Kafkan päiväkirjoja ei ole suomennettu. Päiväkirjoja on saatavilla ainakin saksan- ja englanninkielisinä suomalaisista yliopistokirjastoista. Lahden kirjastoissa päiväkirjoja ei ole millään kielellä. Franz Kafkan kirjeitä sen sijaan on suomennettu ja niitä löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Nämä ovat Kirjeitä Felicelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä perheelle 1922-1924.
Varauksia ei voi jättää etukäteen, vaan vasta kun kirjan tiedot on viety HelMet-tietokantaan. Uusien kirjojen hankintoihin on linkki www.helmet.fi -sivulla. Kirjan nimeä klikkaamalla pääsee uutuusluettelosta suoraan kirjan tilauksen mahdollistavalle sivulle.
Yhteyksiä kustantajiin ei ole, mutta hankintatoiveen voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun kautta.
Kalle on toinen oikealta katsojan suunnalta. Kuvateksteissä käytetään katsojan näkökulmaa. Kuvaan ei tarvitse mennä sisälle. Käytäntö vaikuttaa yhtenäiseltä. Kieltämättä toisinaan jää silti epäselväksi kuka on kuka.
En ole itse ainakaan kuullut tällaisesta. On myös vaikea kuvitella, miten tällainen hakemisto olisi rakennettu. Nykyajan nuotinnusohjelmilla voidaan mikä tahansa sävelmä tulostaa missä tahansa sävellajissa ja tätä ominaisuutta myös käytetään, kun kustantajat tekevät suosituista sovituksista versioita erivireisille soittimille.
Mutta jos tarkoitetaan originaalisävellyksiä, joiden pitäisi olla jossain tietyssä - ilmeisesti harvinaisessa - sävellajissa jostain syystä, en keksi muuta tapaa kuin googlaamalla kyseisen sävellajin englanninkielisellä nimellä. Esimerkiksi haku "B flat" tuottaa 1,8 miljoonaa osumaa, joista osa viittaa suoraan tiettyyn sävellykseen, jonka nimessä kyseinen sävellaji esiintyy.
Mutta on valtavasti musiikkia, jonka...
Kirjaston kesätyöpaikat tulevat maaliskuun alussa Helsinki rekryn sivuille http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/etusivu
Tarkka päivä ei ole tiedossa eikä myöskään kesätyöpaikkojen määrä. Joka tapauksessa niitä tulee olemaan vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Kesällä kirjastoissa työskentelee myös Seure henkilöstön vuokrauspalvelun kautta hankittuja kesäsijaisia.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen.
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä...
Kysytkö rahan arvoa? Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirja arvioi tämän kolikon hinnaksi 2-400 euroa sen kunnon mukaan.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löydät mm. Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietopankista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta (http://www.kopiosto.fi/fi_FI/ ) kerrottiin, että karttoihin pätevät samat tekijänoikeussäännökset kuin muihinkin teoksiin. Eli tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Näinhän tämän kartan kohdalla voi hyvinkin olla, mutta varmasti sitä ei voi tietää. Karttaa käytettäessä on tietysti myös lähde mainittava.
Eli valitettavasti pitäisi löytää tiedot kartasta ennen sen käyttöä.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
