Varausten peruuttaminen toimii tällä hetkellä seuraavasti:
Pin-koodin avulla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua varauksen myös kirjastossa käydessäsi...
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen yleiset kirjastot myyvät säännöllisesti poistokirjoja, mutta sellaista käytäntöä, että kirjasto myisi asiakkaan osoittaman kirjan, ei ainakaan virallisesti missään ole. Asiakas voi toki esittää toivomuksen, että jokin kirja tulisi poistomyyntiin, mutta tämä toive yksinään ei oikein voi riittää poistamisen perusteeksi.
Siksi suosittelen kääntymään suomalaisten antikvariaattien puoleen, nehän ovat erikoistuneet ostamaan ja myymään kaupoista loppunutta kirjallisuutta. Verkkosivulla http://www.antikvariaatti.net/ voi tehdä hakuja, joiden piirissä on lukuisia antikvariaatteja. Kysyjä on tosin saattanut näin jo tehdäkin ja kääntynyt kirjastojen puoleen, koska tätä vuonna 1985 julkaistua (Kustannus-Mäkelä) Kazuo Iwamuran kirjaa ei näytä...
Voit lukea vanhojen Helsingin Sanomien mikrofilmattuja numeroita Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Voit tulostaa mikrofilmiltä myös paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Voit varata itse koneen osoitteesta https://varaamo.hel.fi/. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite. Henkilökunta opastaa sinua tarvittaessa laitteen käytössä.
Mikäli sinulla on lisää kysyttävää, voit ottaa yhteyttä suoraan Pasilan kirjaston lehtiosastolle. Kirjaston yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta valikosta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymäsi kirja löytyy kyllä suomalaisistakin kirjastoista ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Voit käydä täyttämässä kaukolainalomakkeen aikuisten osaston tietopalvelussa. Porin kaupunginkirjastossa kotimainen kaukolaina maksaa 20 mk.
Hei,
Voit käyttää hyväksesi kaukopalvelua. Kaukopalvelu on kirjastojen välinen palvelu, jonka kautta voi saada käyttöönsä sellaista aineistoa jota ei ole omassa kirjastossa. Kaukolainan tilaaminen tapahtuu siten, että menet oman paikkakuntasi kirjastoon. Täytät siellä tilauslomakkeen, johon täytät lainaksi haluamasi aineiston tiedot (mm. tekijä, nimeke, onko kyseessä äänite, videokasetti tms.)osoitetietojesi lisäksi. Paikkakuntasi kirjasto lähettää tilauksen eteenpäin vaikkapa tänne Jyväskylään, ja saat aineiston käyttöösi.
Kannattaa muistaa, että kaukolainaksi tilataan todellakin ainoastaan sellaista aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastossa. Tilauksen toimittamisessa voi myös mennä aikaa riippuen siitä, onko haluamastasi...
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Tunnusluvun saa vain asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Jos olet unohtanut tunnuslukusi, tallennamme sinulle uuden kirjastossa. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Emme voi antaa tunnuslukuja puhelimitse tai sähköpostitse.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Ikävä kyllä, en onnistunut löytämään aiheesta juurikaan tietoa. Ulla Lehtosen kirjassa Lastenkirjallisuus Suomessa 1543-1820 mainitaan, että v. 1849 ilmestyi Kakstoista kummallista satua, joka on varhaisin meillä ilmestynyt Grimmin satujen yhtenäinen suomennosvalikoima. Kirjassa todetaan lisäksi, että "vaikka Kakstoista kummallista satua-kokoelmasta otetttiin kaikkiaaan neljä painosta, ei lehdistö kiinnittänyt siihen huomiota" (s. 119). Kirjastossamme on myös Oili Suomisen teos Grimmin satujen suomennoksia 1927-1999.
Pieni suuri maailma: Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia- kirjassa mainitaan mm. että 1900-luvun sadun suuria vaikuttajia olivat Grimmin veljekset, Andersen ja Topelius.
Raija Jänice ja Oili Suominen...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen kokoelmien uutuuksia? Kovin monesta ensi vuonna julkaistavasta kirjasta ei vielä ole tietoja Helmet-sivustolla. Alla on lista kirjastoihin jo tilatuista. Ne eivät vielä ole kirjastossa eivätkä lainattavissa, mutta jo tilatuista voi tehdä varauksia. Joidenkin kohdalla on maininta tilauksen peruuntumisesta, mikä voi johtua ainakin siitä, että kirjan julkaiseminen on viivästynyt tai peruuntunut.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2015__Orightresult__X0__Ks%…
Rajauksia aiheen mukaan ei voi vielä tehdä, koska kirjat saavat aihetta kuvaavat asiasanat vasta, kun ne kirjastojen hankintaosastoille saapuessaan luetteloidaan.
Kustantajien listoja ensi kevään uutuuksista löytyy esimerkiksi alla olevista...
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Nimilistoja ei ole, mutta yksittäisten henkilöiden tietoja voi kysellä väestörekisteristä. Tiedonhaku sieltä maksaa hieman.
Yleisesti veteraaneja on vielä noin 30 000. Veteraaneiksi kun voidaan laskea myös rauhanturvaoperaatioihin osallistuneet ja sotatoimialueella toisessa maailmansodassa toimineet naiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani
Veteraanit.fi sivulta löytyy Usein kysytyt kysymykset osiosta tietoa toisen maailmansodan veteraaneista nyt ja tulevaisuudessa.
http://veteraanit.fi/ukk/
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
