Uusia nuorille suunnattuja tieteis- ja fantasiakirjoja on saatavilla paljon. Tässä vain osa saatavana viime vuosina ilmestyneisstä:
Fantasiaa:
Tomi Adeyemi: Orïshan perintö -sarja
Anniina Mikama: Taikuri ja Taskuvaras -trilogia
Neil Patrick Harris: Taikajengi -sarja
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (neljä osaa)
Henrik Fexius: Viimeinen illuusio -trilogia
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika -sarja
Scifimpää:
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Sensored reality -trilogia
Salla Simukka: Lukitut
I. I. Davidson: The Ghost Network -sarja
Kauhumpaa:
Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
Kristina Ohlsson: Hirviö-trilogia
Magdalena Hai...
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
Kokeilepa uutta Sanojen aika - kirjailijatietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi . Tietokanta on vielä keskeneräinen, mutta Tove Janssonista löytyy hyödyllisiä tietoja. Valitse alapalkista kirjailija, pääset henkilötietoihin, tietoihin tuotannosta, kirjallisuuslähteisiin sekä nettisoitteisiin.
Mikäli sinulla on mahdollisuus käydä kirjastossa, kannattaa vielä tutkia muutamaa kirjaa:
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson. WSOY, 1992 sekä Örjasaeter, Tordis: Tove Jansson Muumilaakson luoja. WSOY, 1987. Kirjastossa voi selailla myös Kirjallisuusarvosteluja-lehtiä, joihin on koottu lehtiarvosteluja kirjailijoiden teoksista.
Sidney Sheldonin suomennetut teokset löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteessa http://finna.fi .
Myös WSOY sivuilta löytyvät heidän kustantamansa suomennokset, http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1061 .
Englanninkielisiä listauksia löytyy hakusanoilla Sheldon Sidney bibliography esimerkiksi Googlesta
http://www.authorsontheweb.com/features/lists/li-sheldon-sidney.asp
http://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon
Togon tilastot löytyvät
http://www.stat-togo.org/
http://www.afristat.org/Togo/index_stat.htm
Ne ovat tiko ranskaksi kuten kaikki Togon viralliset tiedot.
Mallitutkielmaa kannattaisi hakea omasta oppilaitoksesta.
Täsdsä pari linkkiä, josta saa perustietoa Reijo Mäestä ja hänen tuotannosta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=165&lang=FI
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/maki_reijo/fi_FI/maki_reijo/
Tavoitat kirjailijaa hänen kustantajan kautta. Ota yhteyttä Otavaan,
http://www.otava.fi/fi_FI/otava_fi_etusivu/
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Adobe Lightroom -ohjelmisto on suosittu ja toimiva työkalu sekä valokuvien muokkaamisessa että hallinnoimisessa. Lightroomin kuvakirjasto "Library" antaa mahdollisuuksia liittää valokuviin monenlaista tietoa, esimerkiksi omat hakusanat, joita käytettäessä kuvat on helppo paikallistaa. Kuvakirjasto Libraryn avulla kuvia voi myös sijoittaa omiin alikansioihin, "Collections". Kuvista on siis mahdollista luoda erilaisia ryhmiä monin eri tavoin.
Lisätietoa Lightroomin ominaisuuksista saa muun muassa näistä teoksista:
Potka, Pekka: Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille. Docendo, 2014.
Schewe, Jeff: Raw-kuvankäsittely : Lightroom, Camera Raw & Photoshop. Docendo, 2013.
Karhulahti, Mika: Photoshop Lightroom. Docendo, 2011.
Olet ilmeisesti varaamassa Lucy Maud Montgomeryn kirjoja Ellibs-kirjaston kautta. Valitettavasti jouduit törmämään järjestelmän pieneen pieneen virheeseen. Lucy Maud Montgomeryn kirjat ovat PDF-muotoisia ja teknisistä syistä johtuen näiden kirjojen varaaminen ei onnistu. Jos kirja on vapaana, sen voi suoraan ladata koneelleen. Jos taas kirja on lainassa, näet suoraan kirjan tiedoista, milloin se on taas saatavilla ja kirjan vapauduttua lainata sen heti itsellesi. Virhe on hämmentävä, mutta toistaiseksi virhettä ei ole vielä saatu korjattua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
HelMet-kirjastojen musiikkiuutuudet löytyvät seuraavasti:
Vieritetään HelMet-palvelusivuston etulehteä alaspäin kohtaan "Uutuudet". Kuvassa on aina neljän kirjan kansikuva. Klikkaamalla kohdasta "Uutudet" aukeaa sivu, jolla on paljon linkkejä eri aineistoryhmien uutuuslistoihin. Sama sivu aukeaa myös linkistä "Lisää uutuuksia". Musiikkiuutuudet löytyvät aukeavan sivun oikeasta laidasta. Kustakin linkistä ("pop ja rock", "jazz ja blues" jne.) aukeaa puolestaan lista uusimmista hankinnoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Loimaan lehti löytyy mikrofilminä Turun kaupunginkirjastosta. Voit saada mikrofilmin kaukolainaan tai kopiot lehdestä. Ota yhteyttä Keravan kaupunginkirjastoon ja kysy tarkempia tietoja. Yhteystiedot ja tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevista linkeistä:
http://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-järjestäjät-ja-tuottajat/…
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lain…
Erilaisia kirjaston palveluihin ja kirjastoautoon liittyviä asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita etenkin ammattikorkeakouluissa. Opinnäytteitä löytyy esim. Google Scholarin avulla. Niiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua.
Entä asiakastyytyväisyys ja palvelun/asiakaspalvelun määrittely osana tutkimustasi?
Voit etsiä kirjastoautot asiakastyytyväisyys https://scholar.google.fi/ tai hakeutuvat kirjastotyö. Suoraan oman työsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt.
Kirjapaketti asiasanalla tuli tutkimus, jossa käsitellään kirjastopalveluita ikääntyneille Kangasalan asiakkaille http://tampub.uta.fi/handle/10024/97061 sekä kirjavinkkausta koskeva "Lukemattomat kirjat, lukematon nuoriso : lukutottumuskysely ja kirjavinkkaus toiselle...
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Kirjojen epäiltiin levittävän mm. tulirokkoa ja lavantautia, mutta ennen kaikkea pelättiin keuhkotuberkuloosia. Ensisijaisena ohjeena oli
-Kirjat asetetaan avattuina seisomaan auringonpaisteeseen esim. avonaiseen akkunaan. Valo ja ilma ovat aina tartunta-aineiden vihollisia ja tappavat ne nopeasti.
-Kirjoja myös kaasutettiin form-aldehylillä. Ns. form-alnitabletit normaalissa huoneenlämmössä kaasuuntuivat ja desinfiovat kirjan.
-Kirjojen desinfiomista varten suositeltiin pienempiin kirjastoihin tehtäväksi tiivis puulaatikkoa, missä formalehydiidi puhdisti kirjat.
-Viheriäsuopavesi oli tehokas keino puhdistaa kirjan kansia ja selkää, jos ne kestävät materiaaliltaan nestettä.
Nämä ohjeet löytyivät tästä lehdestä :
Kansanvalistus ja...
Vesijuoksuvöitä on eri kokoisille ihmisille. Pisimmät löytämämme vyöt ovat 190 cm:n pituisia, ja ne sopivat 120 kg painoon asti. Alla linkit muutamiin merkkeihin:
http://www.aquanetti.fi/beco-maxi-vesijuoksuvyo
https://www.klubbensport.fi/muut/2250902/vesijuoksuvy%C3%B6-maxi-aikuis…
Vironkielinen kirjallisuus kehittyi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun toisella puoliskolla. Sivistyneistöhän oli Virossa perinteisesti saksankielistä. Ensiksi alettiin kerätä Suomen mallin mukaisesti kansanrunoutta, kansantarinoita ja satuja. Merkittävä kirjallinen tapaus oli Virossa Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoaman Kalevipoeg-eepoksen julkaiseminen 1857. Tämän ajan kirjallisuus oli lähinnä tarkoitettu sivistämään kansaa eikä varsinaista vironkielistä romaanikirjallisuutta vielä ollut olemassa. Viron kirjallisuuden nousu alkoi runoudesta ja proosaa alettiin julkaista enemmän 1870-luvulla. Tähän vaikutti viron kirjakielen kehitys kun virn kielen tieteellinen kielioppi ilmestyi 1875. Lilli (Caroline) Suburg julkaisi 1877...
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa...
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
