Suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy tietoa Leena Krohnista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Yle Areenasta löytyy dokumentti Leena Krohnista sarjassa Ammatti: kirjailija:
https://areena.yle.fi/1-1382789
Kirjallisuutta:
Miten kirjani ovat syntyneet. 3 : Virikkeet, ainekset, rakenteet, WSOY, 1991.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi,Suomen kirjastoseura, 1987.
Krohn, Inari, Muusa kirjahyllyssä : kertomus lapsuudesta ja sen lopusta, Gummerus, 2004. (Leena Krohnin sisaren muistelmateos)
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Kuriren-lehti löytyy vain Helsingin pääkirjastosta Pasilasta. Se on siellä käsikirjastossa ja ei lainattavissa.
Viimeisin numero on 9. vol. 52. 2011
Kahden edellisen vuoden lehdet säilytetään
Tarkoitat varmaan C. S. Foresterin The ship -teosta. Foresterilta on suomennettu monia kirjoja, mutta ei tätä vuonna 1943 ilmestynyttä. Tiedot suomennoksista löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Zinion lehdet ovat kaikki ulkomaisia, pääasiassa englannin kielellä, joitakin italiaksi ja ranskaksi.
Sähköpostiosoite on automaattisesti käyttäjätunnus. Ongelma saattaa olla siinä, että olette ilmeisesti luonut tilin suoraan Zinioon. Vaikuttaa siltä, että pyritte nyt RBdigital gatewaylle Zinio-tunnuksilla, mutta sinne ei pääse kirjautumaan, jos ei ole tehnyt tiliä RBdigital gatewaylle. Kirjaston esitteissä ohjeistus on, että ensin pitäisi luoda RBdigital gateway -tili.
Kirjastossa on tarjolla "lainaa kirjastonhoitaja -palvelu". Sitä kautta voi varata ajan yksityiseen neuvontaan, jossa voi saada opastusta myös Zinioon kirjautumisessa.
Viimeisin suomennettu Sue Graftonin aakkosdekkari näyttäisi olevan "T niin kuin tappaja" vuodelta 2008. Englanniksi on sen jälkeen ilmestynyt "U is for Undertow", "V is for Vengeance" ja "W is for Wasted", mutta niitä ei tosiaan ole suomennettu. Kysyimme asiaa Gummerukselta ja sieltä vastattiin, että he eivät näillä näkymin jatka sarjan suomentamista, sillä sarjalle ei löytynyt Suomesta riittävästi lukijakuntaa.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei Anneli Kivelästä oikein löydy lehtiartikkeleita. Arto- ja Aleksi-tietokannoista ei löytynyt oikein mitään, ei edes mainintoja hänen kirjojensa arvosteluista. Myöskään tutkimani kirjallisuuden hakuteokset näytä sisältävän tietoja Anneli Kivelästä.
Varmaankin paras tietolähde Anneli Kivelästä on Kirjasammon sivu osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986474216#.VRU…. Vasemmasta reunasta löytyy myös hänen kirjasarjaansa käsittelevä artikkeli. Hiukan tietoa löytyy myös Kivelän kustantajan Kariston sivuilta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k….
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja...
Kyllä on.
Pääkirjaston musiikkiosasto sijaistsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa osoitteessa Linnankatu 2. Puhelinnumero asiakaspalveluun on 02 2620 658 ja aukioloajat samat kuin pääkirjaston: ma–pe 9–20, la 10–16 ja su 12–18. Tämän lisäksi myös muutamilla lähikirjastoilla on lainattavia cd-levyjä kokoelmissaan. Musiikkikokoelmia on ainakin Runosmäen, Ilpoisten, Nummen ja Pansion kirjastoissa sekä Kirjastoautoissa.
"Piilokuvakirjat" -termiä käytetään teoksista, joiden piirroskuvitukseen on piilotettu etsittäviä hahmoja.
Tällaisen määritelmän antaa fiktiivisen aineiston ontologia KAUNO, joka on osa suomalaista sanasto- ja ontologiapalvelu FINTOa. KAUNOn lisäksi FINTO-palvelu sisältää mm. Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA).
https://finto.fi/kauno/fi/page/p1000
https://finto.fi/fi/
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /...
Carlo Collodin satu Le avventure di Pinocchio on suomennettu (suomentaja Elli Sihvo) nimellä Pitkänenän seikkailut vuonna 1927. Sama suomennos julkaistiin vuonna 1954 Meidän lasten kirjasto -sarjassa. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Pinokkio- ja Pinocchion seikkailut nimisinä siitä on monia painoksia ja suomentajia.
Pitkänenän seikkailussa seikkailevat ainakin Pitkänenä, mestari Kirsikka, Jeppe, puhuva Sirkka, ilveilijät Pelle ja Kasper, nukkemestari Tulennielijä, Kettu ja Kissa, Sinitukkainen Tyttö, Haltiatar, Musti, Kyyhkynen, Penu, Etana, Kynttilänsydän, Pieni mies, Simppu, Haikala ja Jantunen. Ja varmasti muutama nimi puuttuukin...
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjaston varastosta Pasilan kirjastosta...
Englanninkielisessä maailmassa käytössä oleva Dean-nimellä ei ole vastinetta suomalaisessa nimistössä.
Englannin kielen sana dean merkitytsee dekaania (yliopiston tai sen tiedekunnan osaston puheenjohtaja) tai tuomiorovastia. Sana tulee kreikan sanasta dekanos, latinan decanus (kymmenen päämies, kymmenen munkin esimies).
Dean-nimi voi olla peräisin myös muinaisenglannin laaksoa merkitsevästä sanasta tai heprean lakia tai oikeutta tarkoittavasta substantiivista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_(given_name)
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.
Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu.
Argusfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9
Borneonfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD
Palawanintäpläfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349
Töyhtöloistofasaani
https://avibase.bsc-eoc...
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Kysyin vinkkejä henkilöiltä, jotka itse lukevat ja vinkkaavat paljon kaikenikäisille. He suosittelivat aloittamaan novelleihin tutustumisen seuraavista teoksista:
Salla Simukka: Sytytä valot, sammuta valot
Magdalena Hai: Haiseva käsi
Tusina
Etsijät
