Evert Tauben lauluista on julkaistu Ruotsissa erittäin runsaasti nuottikokoelmia, joista tässä muutamia linkkejä HelMet-kirjaston kokoelmaan:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542460~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542489~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1850218~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542502~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542603~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542596~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542585~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b2002659~S9*fin
Tauben lauluja on myös suomennettu, mutta yhtään pelkästään hänen lauluilleen omistettua suomenkielistä kokoelmaa ei näköjään ole julkaistu. Mutta suosituimmat (kuten Keväthuumaus eli Sjösala vals) löytyvätkin...
Meillä on meneillään kirjastojärjestlmän vaihdos ja verkkokirjasto on suljettu kuten koko kirjastojärjestelmä ensi maanantaihin saakka. Pystyin kuitenkin tarkistamaan vielä vanhasta kirjastojärjestelmästä sen, että lainojenne eräpäivä on 02.05.2016.
Tarkoitatko siis Helmet-sivuston lisäämistä Chromen kirjanmerkkeihin? Se onnistuu, kun menet Helmetin pääsivulle, klikkaat oikeasta yläkulmasta valikkoa, valitset ”Kirjanmerkit”, ”Aseta sivu kirjanmerkiksi” ja ”Valmis”. Samalla tavalla voi lisätä jonkin muun sivun kirjanmerkkeihin, kun teet edellä mainitun ollessasi haluamallasi sivulla.
Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu.
Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta:
"Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on:
•etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja
•sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella.
Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Kysymyksessä on todennäköisesti Vilperin Perikunnan kappale Joulupukki (Easy Livin'). Yhtye on levyttänyt kappaleen aiemmin eri sanoilla nimellä Piirimyyjä.
Kappaleen voi kuunnella https://www.youtube.com/watch?v=61k7ku8_YsQ
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Talvisin se nokkii mielellään talipallosta talia tai syö siemeniä tai maapähkinämurskaa. Lisää tietoa lintujen talviruokinnasta esim. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuilta:
https://www.tringa.fi/lintujen-talviruokinta/
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Laulu "Voitko nähdä sä tuulen" sisältyy nuottiin Musikantti 3-4 (toim. Ari Hynynen ym., Otava, 1996). Laulun säveltäjäksi on merkitty Alys E. Bentley ja sanoittajaksi Christina Rossetti. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Satu Hynynen. Nuotissa on laulusta kaksiääninen nuotinnos, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Sovituksen on tehnyt Ari Hynynen.
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä...
Dromedaari (Camelus dromedarius) ja kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus) voivat pariutua keskenään ja saada lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Dromedaari-kameli-ristetyksiä tuotetaan nykyään Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Usbekistanissa kantojuhdiksi sekä Turkissa kilpailijoiksi uroskamelien painikisoissa. Ensimmäisen polven risteytyksellä on yksi kyttyrä, mutta se on muodoltaan pidempi kuin puhtaalla dromedaarilla.
Lähde ja lisätietoa:
Dioli, Maurizio: Dromedary (Camelus dromedarius) and Bactrian camel (Camelus bactrianus) crossbreeding husbandry practices in Turkey and Kazakhstan: An in-depth review. Luettavissa verkossa: https://pastoralismjournal.springeropen.com/articles/10.1186/s13570-020…
Kysymyksesi osoittautui sen verran hankalaksi, että suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä Suomen Urheilukirjastoon. Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu hankkii ja välittää urheilutietoa kaikille sitä tarvitseville.
Aukioloajat:
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite:
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Christopher Paolinin kustantaja Random House ilmoittaa uutiskirjeessään 16.1.2008, että Perillinen (Inheritance) –sarjan kolmas osa, nimeltään Brisingr ilmestyisi englanniksi syyskuun 20 päivä v. 2008. http://alagaesia.com/Brisingr_PressRelease_web.pdf
Tämän jälkeen menee vielä luonnollisesti aikaa, kunnes teos saadaan suomennetuksi. Paolinin kustantamon uutiskirjeessä 30. lokakuuta 2007, ilmoitetaan myös Paolinin aikeista kirjoittaa sarjaan vielä neljäs osa. http://alagaesia.com/kvetha/paolini_announcement.pdf
Wikipedian englanninkielinen artikkeli Brisingr –teoksesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brisingr
Monenlaisia painokoneita on myytävänä ainakin Huuto.netin, Keltaisen Pörssin ja Yritystele.fin kautta. Koneiden hinnoista tai mahdollisista vuokrakoneista ei löytynyt tietoa. Ei myöskään oikein selvinnyt, minkälaisilla koneilla t-paitoja painetaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Viestintäalan ammattiliittoon, joka on mm. painoalan ammattilaisten liitto. Tämän joulunalusviikon liitossa ollaan lomalla:
http://www.viestintaliitto.fi/vaal/ammattiosastot.htm
Voit saada myöhästymisilmoitukset halutessasi myös sähköpostiisi. Jos ilmoitat kirjastoon sähköpostiosoitteesi, saat kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä muistutuksen, että ne ovat pian erääntymässä, mahdolliset varausilmoitukset sekä ensimmäisen myöhästymisilmoituksen kahden viikon kuluttua eräpäivästä. Toinen myöhästymisilmoitus tulee aina postitse neljän viikon kuluttua eräpäivästä. Ennakkotiedotteet erääntyvistä lainoista sekä varausilmoitukset on mahdollista saada myös tilaamalla maksullisen tekstiviestin.
