Kysymänne runo on Kaarlo Sarkian Mennyt - jäänyt. Se löytyy Kaarlo Sarkian vuonna 1944 ilmestyneestä teoksesta Runot (vuoden 1991 ja 2016 painoksissa s. 91). Alunperin tämänniminen runo on ilmestynyt jo Sarkian runokokoelmassa Kahlittu (1929). Tämä vanhempi versio on kuitenkin melko erilainen. Siinä ei esim. ole säettä, joka alkaisi sanoilla "sua huudan tuhannesti".
Alkuperäisessä Leinon runossa - ja Merikannon laulussa - on vain yksi säkeistö. Sen on ruotsiksi kääntänyt Joel Rundt (Säg, minnes du psalmen vi sjöngo). Tätä käännöstä ei tekijänoikeussyistä voi valitettavasti tässä toistaa, mutta se löytyy mm. seuraavista kokoelmista (suoria linkkejä varaamista varten).
Andliga önskesångboken - Suomalaisia laulusävellyksiä V - 75 naiskuorolaulua.
Kustantaja lisäsi joskus vuoden 1911 jälkeen lauluun kolme Juho Railion kirjoittamaa, selkeästi uskonnollista säkeistöä (Leinon alkuperäinen teksti ei ole sinänsä uskonnollinen, vaan se kertoo virrenveisuun rauhoittavasta vaikutuksesta). Ei tiedetä, kysyttiinkö Merikannolta lupaa, mutta hän oli tuolloin vielä elossa. On mahdollista, että joku on kääntänyt myös...
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut...
Jouluaatto on nyt herttainen on P. J. Hannikaisen sanoittama, sävel on suomalainen kansansävelmä. Kansansävelmistä ei pysty sanomaan vuotta, jolloin ne ovat syntyneet. Hannikainen on elänyt 1854-1924. Musiikkiin liittyvää tietoa löytyy Viola-kansallisbibliografiasta, https://finna.fi ja Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fi:stä, http://www.fono.fi/
https://finna.fi
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jouluaatto+on+nyt+hert…
Hakunilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Kirjan voi myös palauttaa myös mihin tahansa toiseen avoinna olevaan Helmet-kirjastoon Vantaalla, Helsingissä, Espoossa tai Kauniaisissa, koska olemme yksi yhteinen kirjastoverkko pääkaupunkiseudulla.
Kirjasto on ainakin vielä normaalisti auki, https://www.helmet.fi/hakunilankirjasto.
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Käytä Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/, kirjoita kärkkäinen kata ja lainausmerkkeihin
"minä ja morrison" niin löydät paljon tietoa aiheesta.
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta nimisen kirjan avulla.
Koiratytöt-sarjan kahdeksas osa ilmestyy alkuvuodesta 2008. Osa on nimeltään Jesse lintukoira. Valitettavasti kansikuvaa ei löytynyt: Kirjastoon ei vielä ole tullut Kariston kevään 2008 kirjaluetteloa eikä kuvaa ollut netissäkään. Jos asia sinua kovasti kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä kustantajaan, www.karisto.fi
Tietoa Eppu Nuotiosta voitte saada esimerkiksi seuraavista teoksista:
-Luovuuden lähteillä: lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat. 2010. Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen.
-Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2001. Toim. Ismo Loivamaa.
-Kotimaisia nykykertojia. 2005. Toim. Ismo Loivamaa.
Kaikki nämä teokset löytyvät tällä hetkellä Oulun kaupunginkirjastosta ja ne ovat lainattavissa.
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
Käännyimme kysymyksesi kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puoleen ja sieltä vastattiin näin: "Seuraava teos käsittelee aihetta: Bergström L. Nutrient losses and gains in the preparation of foods. Uppsala: Livsmedelsverket; 1994, ja alla on siihen suora linkki.
Asiaa ei voi ihan lyhyesti esittää, sillä jo esivalmisteluilla kuten pilkkomisella, raastamisella ja repimisellä on erilaisia vaikutuksia eri ruokien ravintosisältöön, minkä lisäksi erilaiset kuumennus-, jäähdytys- ja säilöntämenetelmät ajallisine kestoineen."
http://www.fineli.fi/download/rapportNLG.pdf
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Taulua kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Parkanon kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.parkano.fi/palvelut/kirjasto/palvelut/laitteet.html kerrotaan, että kirjastossa on käytettävissä langaton verkko. Tarkempia tietoja ei anneta, mutta tuolta löytyy pulinennumero, josta voi tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja.
Yksi englanninkielinen trampoliinivoimistelun kirja ainakin on: Trampolining (written in association with British Gymnastics). Voimisteluseura Bouncesta kerrottiin, että suomenkielisiä kirjoja ei ole. Seurasta kerrottiin myös, että turvallisuuden takia harrastusta ei pidä aloittaa kirjasta opettelemalla. Paras tapa aloittaa trampoliinivoimistelu on liittyä seuraan, jossa on koulutetut ohjaajat. Tietoa seuroista löytyy Suomen voimisteluliiton sivujen kautta:
http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/trampoliinivoimistelu/
Markkola on ollut alunperin talonnimi, joka on annettu isännän nimen (Markus, Markko) mukaan. Siitä se on siirtynyt sukunimeksi. Se esiintyy sekä talon- että sukunimenä Kaakkois-Hämeessä ja Kangasalan seudulla sekä Kannaksella. Ensimmäiset merkinnät ovat 1500-luvulta. Muualla Hämeessa ja Satakunnassa esiintyy samaa perua oleva Markkula-muoto.
Etunimi Markus (lat. Marcus) on johdettu roomalaisen sodanjumala Marsin nimestä ja sen merkitys on "Mars-jumalalle pyhitetty." Suomessa sitä on käytetty jo keskiajalla, ja nimi on tuolloin tullut tutuksi Raamatun kautta. Markus-nimestä on johdettu meillä nimet Markku ja Marko.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vilkuna, Kustaa: Etuniimet (Otava, 2001)
Joissakin matkaoppaissa, mm. Lonely Planet -sarjan Russia-kirjassa, on pieniä sanastoja, joissa on venäjän kielen sanat latinalaisin kirjaimin ja englanninkielinen käännös. Laajaa tällaista sanakirjaa ei löytynyt.
