Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Nuottikokoelma Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme (Fazer Music, 1992) sisältää tuttuja suomalaisia lauluja, myös kansanlauluja. Laulujen sanat ovat suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1026047__Sd%3A%28kansanlaulut%29%20d%3A%28Suomi%29%20l%3Ager__P0%2C19__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kaj Chydenius on säveltänyt myös saksankielisiä tekstejä kuten Spartacus ja Einmal unterm hohen Sommer. Suomeksi kirjoitoitetuista teksteistä ainakin Viimeisestä illasta (= Olet kaunis Margareta on käännetty saksaksi nimellä Vom letzten Abend. Laulu sisältyy ainakin levyyn Schicksalstango :...
Laulun "Niin alhaalla" on sanoittanut Martta Kaukomaa. Laulu alkaa: "Niin alhaalla kenkään ei kulje".
Laulun "Sinun tiesi" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Sinun tiesi on sittenkin parhain".
Laulun "Illan rauha" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Illan rauha sielulleni taivaan rantaa muistuttaa".
Laulun "Rukous" on sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Oi rukoile ja rukoilkaa".
Laulun "Hyvä Paimen" on sanoittanut Tyyne Ihamäki. Laulu alkaa: "Yksi Paimenen laumasta kulki pois korpea harhaillen".
Laulun "Laulu kristityille" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Jos 'Siimei kiroilijan' tielläs tapaat".
Laulun "Valvokaa!" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Lapset Jumalan, valvokaa!"
Laulun "Hengen...
Kirja Decker, Bert: How to communicate... näyttäisi olevan paikalla Helsingin Yliopiston Opiskelijakirjastossa, Vuorikatu 7, p. 191 23920, sekä Åbo Akademin kirjastossa Turussa. Muualla sitä ei Suomessa olekaan.
"Summer of love", "Rakkauden kesä" tarkoittaa USA:ssa San Franciscossa
kesällä 1967 vietettyä suurta hippikesää festivaaleineen.
Lähde: google-haku asiasanoilla rakkauden kesä
artikkeli kyseisestä aiheesta www-sivulla:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19981216/ulko/981216ul21.ht…
Tietoja hippiliikkeestä löydät esim Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
käytä seuraavia asiasanoja: hippiliike ja vastakulttuurit
Alppimurmelin latinankielinen nimi on Marmota marmota. Kirjoittamalla internetin hakuohjelmaan tämän nimen saat lukuisia alppimurmeleita käsitteleviä sivuja, joilla on myös paljon kuvia. Teksti on useimmiten englanniksi tai saksaksi. Suomen kielellä kuvia ja tietoa alppimurmelista löytyy ainakin kirjoista, esim. teoksista Maailman luonto, nisäkkäät 2 ja Bjärvall, Euroopan nisäkkäät. Internet-tiedonhakuun pääset esim. kirjastojen internet-sivujen kautta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi.
Steve Ray Vaughanista löytyy kyllä englanninkielisiä elämäkertoja, esimerkiksi seuraavat:
Patoski, Joe
Stevie Ray Vaughan: Caught in the crossfire (1993)
Leigh, Keri
Stevie Ray: soul to soul (1993)
Guitar world presents Stevie Ray Vaughan: Stevie Ray in his own words (1997)
Edellämainittuja kirjoja voi kaukolainata pääkaupunkiseudulta, esim. Sipoon kirjaston kautta.
Suomeksi löytyy tietoa hänestä esimerkiksi Soundi-lehden numerosta 5/1999, Rumba-lehdestä numerosta 4/2000 sekä Blues news-lehden numerosta 2/1998.
Porvoon kaupunginkirjastosta löytyy em. Soundi-lehti.
Tietoa Stevie Ray Vaughanista löytyy myös Wikipediasta seuraavasta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stevie_Ray_Vaughan
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Radovan Karadzicin runokokoelmaa Musta satu ei tunnu olevan saatavana Suomen yleisistä kirjastoista, ei myöskään Ruotsin kirjastoista. Kati Juuruksen artikkelissa vuodelta 1996 (ks. alempana) sanotaan, että Helsingin Sanomien toimituksessa kirja on.
Nimiruno löytyy suomennettuna blogista Sirontaa keulassa: http://ok1808.vuodatus.net/blog/1443487
Helsingin Sanomissa julkaistiin vuonna 1996 Kati Juuruksen artikkeli Runoilija, jonka jumalakin hylkäsi (HS 12.5.1996). Se oli kritiikkiarvuuttelu, jossa Claes Anderssonia, Jari Sinkkosta ja Pekka Tarkkaa pyydettiin arvioimaan Karadzicin suomennettu runokokoelma Musta satu. Arvioijille ei kerrottu, kuka runot on kirjoittanut. Helsingin Sanomissa 27.7.2008 Tommi Nieminen kertoi Juuruksen...
Hei!
Lasinen kierrekorkki pullossa kuulostaa harvinaiselta. Valmistusaikaa ja -paikkaa sekä hintaa on mahdoton arvioida näkemättä pulloa tai kuvaa pullosta. Myös merkintöjen puuttuminen tekee tunnistamisen hankalaksi. Pienikin särö tai lohkeama yleensä laskee esineen hintaa keräilyesineenä tuntuvasti.
Pullo kannattaa digikuvata, jotta kuvan voi lähettää sähköpostitse.
Kirjastoista löytyy jonkin verran lasinvalmistajien tuoteluetteloita. esim. täällä Lappeenrannan maakuntakirjastolla Karhulan lasitehtaan kristallivalmisteiden kuvasto, alunperin julkaistu v. 1933. ynnä muita.
Jos kotipaikkakunnallanne toimii antiikkiliike, osataan siellä ehkä arvioida pullon alkuperää ja hintaa.
Lappeenrannassa antiikilasin tuntemusta löytyy esim....
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja kokoelmaistaan. Nämä kirjat tulevat myyntiin vähitellen. Kirjastoilla on myös tapana järjestää isompia poistomyyntejä. Joissakin kirjastoissa nämä myynnit ovat muodostuneet perinteeksi, kuten Lainan päivä 8.2. Helsingissä. Poistomyynneistä kannattaa kysyä siis ihan suoraan eri kirjastoista.
Kaikkien kirjastojen yhteinen ilmoitustaulu kirjastot.fi -sivustolla on ihan hyvä idea, mutta se tuskin toteutuu käytännössä. Suomessa ja ihan pääkaupunkiseudullakin on melko paljon kirjastoja ja kirjastot ovat pitkälti keskittäneet tapahtumista ym. tominnasta ilmoittelun omille kotisivuilleen. Paras tapa on itse aktiivisesti seurata oman alueen kirjastojen kotisivuja tai muuta ilmoittelua. Helsingin...
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Todennäköisesti on kyse saman kirjan uudesta painoksesta. Debra DeSalvon nimellä kirjoitettu kirja ilmestyi 2006, ja sitä on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Devi on DeSalvon bändin nimi, ehkäpä hän on muuttanut nimensäkin:
http://www.maui.net/~zen_gtr/news.html
Devin nimellä ilmestynyttä kirjaa mainostetaan uutena, päivitettynä painoksena. Kuitenkaan tietoa ei löytynyt aiemmasta, hänen nimellään ilmestyneestä kirjasta.
http://www.devi-rock.com/thelanguageoftheblues/
Ainakaan toistaiseksi uutta painosta ei ole hankittu kirjastoihin.
Kohtaamispaikalla on 120mm aihioita kaikkiin heidän skannerikoneisiin.
Myllypuron kirjastossa voi käyttää tavallista skanneria sekä Epson Perfection V750 Pro -skanneria filmien, diojen ja valokuvien skannaamiseen. Lähempiä tietoja kannatta kysyä Myllypurosta, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Ajanvaraus koneille https://varaus.lib.hel.fi
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
Ikävä kyllä Inkeri Hynysestä ei ole löytynyt henkilötietoja tai muutakaan tietoa. Hän ei ole julkaissut runokokoelmaa tai muutakaan kokonaista teosta. Yksittäisiä runoja voi olla julkaistuna muitakin, esimerkiksi lehdissä, mutta niiden löytämiseen ei ole kirjastoissa välineitä.