Tietoturvan takia kirjaston salasanan saa vain kirjastossa käymällä. Leppävirran kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät tämän linkin kautta:
http://www.leppavirrankirjasto.net/?Lepp%26auml%3Bvirran_kirjasto
Hei,
Helmet -verkkopalvelussa ei voi varata tietyn teoksen mitä tahansa painosta vaan haluttu painos täytyy valita erikseen. Kaunokirjallisuudessa painoksella ei välttämättä ole mitään väliä, mutta tietokirjallisuudessa uusimmissa painoksissa on usein uutta tarkistettua tietoa, jolloin painoksella on jo enemmän merkitystä.
Hei!
Valitettavasti äänitteiden digitointi onnistuu toistaiseksi vain lp-levyltä. C-kasettien digitointilaitetta korjataan edelleen.
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Louis V. Gerstner "Who Says Elephants Can't Dance?" - teosta ei valitettavasti löydy Oulun kaupunginkirjastosta, eikä Oulun yliopiston kirjastosta. Teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Oulussa 1 e/teos. Voit laittaa Oulun kaupunginkirjastoon kaukolainapyynnön alla olevan linkin kautta:
http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainapyynto
Lohjan kaupunginkirjastolla on ollut Kirjat kotiin -palvelu jo useamman vuoden. Se on tarkoitettu niille lohjalaisille, jotka eivät itse voi korkean iän, pysyvän tai tilapäisen vamman tai sairauden vuoksi asioida kirjastossa.
Kirjat kotiin -palvelun käytössä on Lohjan kaupunginkirjaston kokoelma. Kirjakassi tuodaan asiakkaalle kotiin sovittuna päivänä kerran kuukaudessa ja samalla noudetaan palautukset. Ennen palvelun alkamista haastatellaan asiakasta hänen toiveistaan.
Palvelua haluavat voivat ottaa yhteyttä Lohjan kaupunginkirjastoon.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti-kirjastot) varatut teokset pidetään asiakkaalle varattuna 10 päivän ajan. Asiakkaalle lähetettävässä saapumisilmoituksessa (tekstiviesti, sähköposti tai kirje) mainitaan aina viimeinen noutopäivä.
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käyt lähimmässä kirjastossa, esität lainauskortin ja kerrot, millaisen aliaksen haluat. Yksisanaiset ovat parempia kuin kaksiosaiset, siis mielummin "Lukutoukka" kuin "Aleksis Kivi". Edellytys on, että alias (eli nimimerkki) ei ole kenenkään käytössä ennestään, tämä tarkastetaan kirjastossa.
Erisnimien, tarkkojen vuosilukujen tai tapahtumapaikkojen häivyttäminen tekstistä on erityisesti 1700- ja 1800-luvulla käytetty kaunokirjallinen keino. Esimerkkejä löytyy mm. Edgar Allan Poen, Honoré de Balzacin ja Mark Twainin tuotannosta. Jane Austenin romaaneissa kreivikunnat jätetään usein nimeämättä ja korvataan ilmaisulla "---shire". Mary Shelleyn Frankensteinissa esimerkiksi kirjeen päiväyksen vuosiluku on "17--".
Näiden käytäntöjen takana oli todennäköisesti useampiakin syitä. Henkilönnimiin viittaaminen alkukirjaimella omaksuttiin ajan sanomalehdistä, joissa käytäntö takasi mahdollisuuden julkaista juoruja tai skandaaliuutisia tunnetuista henkilöistä, aristokraateista tai poliitikoista ilman oikeusjutun pelkoa. Tositapahtumiin...
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
Kirjoista tätä tietoa ei ole löytynyt.
Lahden kaupunginmuseolla on Askon kalusteisiin liittyvä tietopalvelusivu, josta kannattaa kysyä tätä asiaa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/kokoelmat/kys…
Facebookissa olevan kyseistä kalustoa koskevan joulukalenterikilpailun https://www.facebook.com/askohuonekalut/photos/a.554678084543564.133727…
vastauksissa puhutaan varsin yksimielisesti 80-luvusta. Oikea vastaus julkistetaan lähipäivinä. Suunnittelijaa ei ole kukaan maininnut.
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Kaivattu kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin kuvittama Pikku Possun luontokirja : oppikirja pikkuväelle (Satukustannus, 1992). Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1985 nimellä Luontokirja.
Kirjan jokainen aukeama keskittyy yhteen otsikoituun teemaan: Kukkia, Puita, Syötäviä kasveja, Sieniä ja kaktuksia, Puun elämää, Lemmikit, Villieläimiä, Maatila, Tiesitkö että...?, Eläimet kotosalla, Linnut, Nokat, siivet ja jalat, Hyönteiset, Merenranta, Vuorilla, Erämaa, Lampi, Meren syvyyksissä, Napaseudulla, Viidakko, Suojaväri, Sää, Tulivuori, Joki, Aasia, Afrikka, Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Yö ja päivä, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Luonnon ihmeellisyyksiä.
Possujen määrä kuvissa vaihtelee, mutta ainakin yksi löytyy...
Satakirjastojen tietokannasta osoitteesta https://www.satakirjastot.fi käy ilmi, että Kankaanpään kotiseutukokoelmassa lehtiä on vuodesta 1939 eli perustamisvuodesta alkaen vuoteen 1982 asti. Väliltä tosin puuttuu joitakin vuosia, joten en tiedä, johtuuko se siitä, ettei lehti ole ilmestynyt niinä vuoksina.
Lehdet näyttävät olevan Kankaanpäässä mikrofilmattuinakin. Mikrofilmiltä niitä voi toki lukea myös Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Kankaanpäänkirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.kankaanpaa.fi/sivistyskeskus/html/fi/kirjasto.html. Kansalliskirjaston sivut puolestaan löytyvät osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi.
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Tarkistin asian HSL.lta
Heidän mukaansa "Nivelbusseja ajetaan tavallisella linja-autojen D-ajokortilla, eli eri tarvitse niillä ajoon erillistä korttia."
Haitaribussia ei siis tulkita linja-autoksi ja perävaunuksi, vaikka se on noin 6m pidempi kuin normaali linja-auto.
(Varmaankaan DE kortti ei haittaa koskaan työn saamista.)
Ajokortti-info.fi sivuilta löytyy tarkempi listaus eri korteilla ajettavista ajoneuvoista.
Kuorma- ja Linja-auton kuljettajan tulee huolehtia myös ammattipätevyyden säilymisestä käymällä kertauskursseja joka 5 vuosi.
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
