Kysyin asiaa Jari Sillanpään konserttien myyjältä. (info@jarisillanpää.com)
He vastasivat näin:
"Kaunis kiitos yhteydenotostasi.
Jarin Stadionkonsertista ei ikävä kyllä ole tämän hetkisten suunnitelmien ja tietojen valossa tulossa minkäänlaista tallennetta julkisuuteen.
Aurinkoa ja työniloa!
--
Ystävällisin terveisin,
Jari Sillanpää Info
Anne ja Peppe "
Pientä lievennystä voi tuoda Iltasanomien videokooste:
http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-1439775669370.html
Kuvauksesi sopii italialaisen Leonardo Sciascian (1921 – 1989) novelliin Pitkä matka (Il lungo viaggio). Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia (suom. Soma Rytkönen, Eurographica, 1987). Teokseen on suomennettu kolme kertomusta Sciascian teoksesta Il mare colore del vino (1973).
Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia löytyy kyllä HelMet-kirjastojen kokoelmista, joskaan ei enää Rikhardinkadun kirjastosta.
http://www.amicisciascia.it/leonardo-sciascia/le-opere/narrativa/il-mar…
http://www.amicisciascia.it/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5836#.Vtxe6mBf3Sc
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Ottaisitteko yhteyttä kirjastoon, josta olet lainannut tuon kadonneen kirjan niin voitte sopia sen korvaamisesta samalla voitte kuolettaa tyttärenne kirjastokortin. En pysty tekemään sitä kun kysymyksessänne ei kerrota tyttärenne nimeä. Oma kirjastokorttinne on käyttökiellossa vanhojen maksamattomien maksujen vuoksi. Maksun voitte suorittaa lähimmässä kirjastossanne ja samalla voitte liittää kortiinne tunnusluvun ja pyytää eräpäivämustutuksen sähköpostiinne.
Lahden pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluiden äänitysstudion käyttäminen on maksutonta. Tarvitset palvelun käyttämiseen Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortin. Lainaus Lahden kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
"Voit varata studion käyttöösi paikan päällä tai soittamalla numeroon 03-8125 531. Studion käyttämiseen tarvitsen oman kirjastokortin. Studion ensimmäinen käyttökerta on opastettu, jonka jälkeen voit työskennellä omatoimisesti. Voit varata kerralla yhden ajan ja edellinen aika on käytettävä ennen uuden ajan varaamista."
http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-stud…
Helmet-kirjastoista löytyy venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi ja englanniksi:
Poterjannaja Rossija / Aleksandr Kerenski
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point / by Alexander Kerinsky / by Alexander Kerinsky
Kerenskij : det nya Rysslands skapare / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg
Jonkin verran muuta aineistoa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja muualta Suomesta. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin ja kortin saat esittämällä henkilötodistuksen.
https://www.kansalliskirjasto...
Satakirjastojen tietokannasta osoitteesta https://www.satakirjastot.fi käy ilmi, että Kankaanpään kotiseutukokoelmassa lehtiä on vuodesta 1939 eli perustamisvuodesta alkaen vuoteen 1982 asti. Väliltä tosin puuttuu joitakin vuosia, joten en tiedä, johtuuko se siitä, ettei lehti ole ilmestynyt niinä vuoksina.
Lehdet näyttävät olevan Kankaanpäässä mikrofilmattuinakin. Mikrofilmiltä niitä voi toki lukea myös Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Kankaanpäänkirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.kankaanpaa.fi/sivistyskeskus/html/fi/kirjasto.html. Kansalliskirjaston sivut puolestaan löytyvät osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet.fi sivulta voi etsiä teoksia kyseisestä aiheesta kirjoittamalla kohtaan Hae aineistoa hakusanan rasvat. Näin löytyy mm teokset Parantavat rasvat, PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan!, Rasvoilla parempaa terveyttä sekä useita muita. Tässä muutama nettilähde lisäksi: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/syo-oikeita-rasvoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Kaivattu sitaatti sisältyy tarinaan Konsta Pylkkänen hankkii tietokirjoja (Konstan Pylkkerö, s. 108). Koko lailla tarkkaan se on muistiin merkityn mukainen: "Ja yksi on hyvä puoli kirjassa, että saapi lisätä tai vähentää omassa mielessään kirjoittajan rivien välissä aina sen mukaan, näyttääkö kirjoittaja olleen olennaisesti kiihtyksissä vai unisella päällä. Eikähän se kirjojen paljous, vaan se miten tarkasti ne lukee ja mielessään puntaroi ajatukset!"
Laulu "Voitko nähdä sä tuulen" sisältyy nuottiin Musikantti 3-4 (toim. Ari Hynynen ym., Otava, 1996). Laulun säveltäjäksi on merkitty Alys E. Bentley ja sanoittajaksi Christina Rossetti. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Satu Hynynen. Nuotissa on laulusta kaksiääninen nuotinnos, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Sovituksen on tehnyt Ari Hynynen.
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen vastasi tähän kysymykseen vuonna 2012 näin: "Jäniseläinten alkuperäistä asuinympäristöä olivat Keski-Aasian laaja arot, joissa maahan kaivautuminen on ollut tärkeä hengissä pysymisen edellytys. Maahan kaivautuessa hännästä on vain haittaa, ja tämän takia häntä on kehittynyt lyhyeksi. Useimmat maailman kaniinit elävät yhä maan alla. Niiden häntä onkin pysynyt hieman lyhyempänä kuin maan päällä paremmin viihtyvillä jäniksillä."
Evoluution näkökulmasta hännän olemassaolo tai pituus ovat olosuhteiden mukaan suhteellisen helposti muuttuva ominaisuus. Useimmissa tapauksissa emme kuitenkaan voi tarkasti ja yksiselitteisesti todeta yhtä tai edes kahta syytä johonkin tiettyyn ominaisuuteen. ...
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa...
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Kevään sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1984-1987 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1985 Kevään sävel -kilpailun tulokset:
1. Yli merten, yli vuorten (Petri Pettersson)
2. Ei jäädä pimeyteen (Idän pikajuna)
3. Muistaa voin päivät nuo (Kirka)
4. All the long way (Mick Hanian)
5. On vanha jengi koossa taas (Mikko Alatalo)
6. Siellä kotini on (Kake Randelin)
7. Sydämessä soi (Anja Niskanen)
8. Tule lähemmäksi (Timo Tervo)
9. Haluun vapauteen (Satu Pentikäinen)
10. Tick...
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Thomas Wolfen kokonaisia teoksia ei ole suomennettu. Häneltä on suomeksi luettavissa ainoasta yksi novelli (Arnold Pentland) kokoelmassa Kahdestoista "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte (suom. Martti Qvist, Karisto 1961).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Eepos-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama sanakirja ukrainan kieleen ja lisäksi cd-rom Opi ukrainaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille. Näitä voit katsoa tarkemmin Eepos-verkkokirjastosta osoitteessa https://eepos.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%…;
Muualta Suomesta (lähinnä Helsingistä ja Tampereelta) löytyy alla olevia teoksia.
- Ukraina : opi lisää puhumalla, CD-ROM | [2006]
- Ukrainian phrasebook / Marko Pavlyshyn, Kirja | 2002 | 2nd ed.
- Ukrainian : the complete course 1A ja 1B, CD-levy | p2001
- Modern Ukrainian / Assya Humesky Kirja | cop. 1999
- Ukraina - keskeistä sanastoa ja sanontoja vasta-alkajille, cd...
Helmet -kirjastossa on runsaasti tekstausoppaita, joista toivon löytyvän myös historiatietoja.
Linkki oppaisiin, jätä varaus ja nouda haluamastasi Helmet -kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekstaus%20kalligrafia%20k…
Opetushallituksen nettisivuilla on tietopaketti nimeltä Kirjaimet, numerot ja muut merkit https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kirjaimet-numerot-ja-muut-m…;
Siellä on käsitelty myös mallikirjaimien muutosta ajan myötä ja sivun lopussa on myös linkki mallikirjaimiin http://alku.typolar.com/
Sanoma Median Ruutu -palvelussa on aiheesta lyhyt maksuton video, joka saattaa kiinnostaa https://www.ruutu.fi/video/1334257
Tietotiimimme on nähnyt tieteellisissä julkaisuissa merkintöjä esim.
Mannerkoski, Olli 1998: Teknologisoituva ruumis. On-line dokumentti:
www.yle.fi/irti/media/virtu/kyborgi.htm
Käytännöstä voi myös neuvotella opettajan kanssa
