Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,...
Kyseessä on todellakin Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
(V.Välimäki)
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-varpu-valimaki?language_content_e…
Bachin jouluoratorion suomenkielinen teksti löytyy Internetistä osoitteesta esim. Cantores Minores -käsiohjelmasta. Jouluoratorion tekstiä painetussa muodossa on esim. Turun kaupunginkirjastosta pitäisi löytyä parikin versiota jotka on mahdollista tilata kaukolainana: BACH, Johann Sebastian : Jouluoratorio=Juloratorium. (Suom. Sirkka Anttila-Markkanen). 1982. BACH, Johann Sebastian : Johann Sebastian Bachin jouluoratorio. ( suom. Veikko Mäki-Luopa). 2000.
Työterveyslaitoksen kirjaston tietokannoista löytyi vain kaksi lehtiartikkeliviitettä ja kaksi kirjaviitettä etsimästäsi aiheesta. Voit joko tilata ko. aineiston (maksullista) tai kopioida kirjastossamme lehtiartikkelit (0.10 € /A4) tai lainata kirjat (ilmaista). Lisätietoja: puh. 030 4742382 tai www.ttl.fi/tpk
LEO (lehtiartikkelit):
Ergonomia kuntohoitajan työssä.
Moilanen, Aija
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 11-13.
Artikkeli
Mielenterveys kuntohoitajan työssä.
Kuronen, Matti J.
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 15-17.
Artikkeli
TYKI (Kirjat)
Kuntohoitajan tehtävät nykypäivän yrityksessä
Marja-Leena Väisänen
Oulu : Oulun terveydenhuolto-oppilaitos, 1995. - 25 s.
Kirja
Kuntohoitajan toimenkuva
työryhmä Raija Hentman...(et al.)
Helsinki...
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Vuonna 1939 suosiossa olivat:
Eugen Malmsten: Sä muistatko metsätien
Matti Jurva: Viipurin Vihtori
Kauko Käyhkö: Bel-Ami
Kauko Käyhkö: Irja
Viljo Vesterinen: Säkkijärven polkka
Vuonna 1949 olivat suosittuja:
Metro-tytöt: Ethän minua unhoita.
Henry Theel: Kuunvirran sillalla.
Henry Theel: Manana
Henry Theel: Marja-Leena
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla
Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja.
Terve.fi sivustolla kynsilakan kerrotaan säilyvän vuoden, jonka jälkeen sen koostumuksessa saattaa huomata muutoksia. Wikipedia kertoo kynsilakan koostuvan nitroselluloosasta, joka on liuotettu liuottimeen ja värjätty pigmenteillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935897__Stoselli%20leigh_…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsilakka
http://tinynaildesign.blogspot.fi/2012/10/kynsien-historiaa-osa-2.html
Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta. Oppiminen on tiedon konstruointia ja se edellyttää oppilaalta aktiivisuutta. Tässä muutamia periaatteita:
Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä.
Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta.
Ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon konstruointia.
Sama asia voidaan tulkita tai käsittää monella eri tavallla.
Oppiminen on sidoksissa kontekstiin ja kulttuuriin.
Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa.
Opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuuvuus.
Lisää konstruktivistismista kasvatustieteessä on kirjassa Rauste von Wright...
Kirjassa Keksinnöt kautta aikojen (Valitut Palat 1982) kerrotaan näin:
1931 RCA-Victor julkaisi ensimmäisen äänilevyn, Beethovenin Viidennen sinfonian, jonka kierrosnopeus oli 33 1/3 kierrosta minuutissa. Columbia ryhtyi valmistamaan LP-levyjä vuonna 1948.
Perusteellisempi selvitys äänilevyn historiasta löytyy hakuteoksesta Otavan iso musiikkitietosanakirja.
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:...
HelMet-kirjastoilla on tosiaan numerointi, joka perustuu kirjastojen sijaintialueen postinumeroon. Esimerkiksi Rikhardinkadun kirjasto sijaitsee osoitteessa Rikhardinkatu 3, jonka postinumero on 00130. Näin ollen kirjaston koodinumero on 13 tai vielä erityisesti H13, jos halutaan tuoda esiin, että kyse on Helsingin kirjastosta; Espoon kirjastoihin voidaan viitata koodilla E ja Vantaan koodilla V. Postinumeroista poikkeavat Pasilan kirjasto, joka pääkirjaston arvovallalla kantaa numeroa 01, ja kirjastoauto, jossa käytetään koodia 02. Kirjaston aineistossa esiintyy myös koodi 03, joka tarkoittaa siirtokokoelmaa eli kirjoja, jotka kiertävät kirjastosta toiseen vailla varsinaista pysyvää sijoituspaikkaa.
HelMet-kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen HelMet-kirjastoon. Sinun ei siis tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja siihen kirjastoon, josta olet ne lainannut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Raija Hurmeen Englanti-suomi-suursanakirjan mukaan green onion = scallion. Scallion puolestaan saa seuraavat merkitykset: 1. pikkusipuli; salottisipuli 2. purjo.
Net-mot -sanakirjan mukaan ruohosipuli=chives.
Justus tarkoittaa latinan kielellä oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas. Uudessa Testamentissa Justus oli mies, jota ehdotettiin apostoliksi pettäjä Juudas Iskariotin jälkeen. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Kirkon kalenteriin nimen on tuonut Lyonin piispa Justus, joka perimätiedon mukaan kuoli 2.9.309. Suomalaisessa almanakassa Justuksen päivä oli tämän päivän mukaisesti vuosina 1708-1907 ja on Ruotsin almanakassa edelleen.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja, 1989 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy pukeutumiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Niistä voi ottaa hakuvihjeitä. Osoite:
www.kirjastot.fi > Kysy kirjastonhoitajalta > Vastausten arkisto > P > pukeutuminen > klikkaa sanaa ja lue vastauksia.
Kirjastojen internet-sivuilla kohdassa Tiedonhaku kannattaa tehdä hakuja esim. seuraavilla asiasanoilla ja niiden yhdistelmillä: muoti--historia, pukeutuminen--historia, vaatteet--historia, vaatteet--historia--suomi, vaatteet--historia--1800-luku.
Kirjastoluokituksen mukaan voi myös tehdä tiedonhakuja ja näihin kohtiin kannattaa kävellä myös omassa kirjastossa. Pukeutumisen historiaa on mm. näissä YKL-luokissa:
90.21 Muoti ja muodin historia sekä
49.2 Suomen ja...
Tässä joitakin alan laajahkoja sanakirjoja:
Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, Taloustieto, 1999.
Prof : suomi-englanti :tekniikan ja talouden sanakirja, Gummerus, 2003
Taloussanasto : yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi,Taloustieto, 2002.
Talvitie, Jyrki K., Suomi-englanti,tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY, 2001.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytettävissä myös NetMot-sanakirjasto, jossa on myös monikielinen kaupan sanakirja.
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
