Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Pääsääntöisesti Helmet-laina täytyy palauttaa johonkin Helmet-kirjastoon. Helpoin vaihtoehto on uusia laina, jos se on mahdollista. Täältä saat tietoa uusimisesta:
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Jotkut kirjastot lähettävät lainoja muualle Suomeen. Palvelu on maksullista. Kysy Kittilästä tästä mahdollisuudesta:
http://www.kittila.fi/web/index.php?id=250
Voit myös palauttaa lainan lähettämällä sen postin kautta.
FST5: n sivuilla oli tieto, että Calle Lindholmin vetämästä ohjelmasta Sköna människor ei ole puoleen vuoteen tulossa lisää. Nythän kysymys on vanhasta ohjelmasta, jota ei valitettavasti ole nähtävissä enää Arenan-sivullakaan. Helmet-kirjastojen tietokannassa ei ohjelmaa ole. Ehkä voisi sähköpostitse vielä tiedustella FST5:stä, etusivulla on yläpalkissa KONTAKTA OSS tästä voi kysyä lisää tietoa.
http://svenska.yle.fi/fst5/index.php
Todennäköisesti historian tunneilla on käsitelty isoavihaa. Voisiko olla kyse Kustaa H. J. Vilkunan kirjasta Viha: perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)? Sieltä ainakin löytyy tarinoita raakuuksista.
Tai sitten se on mahdollisesti jokin vanhempi isoavihaa käsittelevä teos. Helmetistä (www.helmet.fi) voi etsiä hakusanalla isoviha, jolloin tulee näkyviin kaikki pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä historian vaihetta käsittelevät teokset.
Kouvolan kirjastosta ja muista Kymenlaakson kirjastoista lainataan edelleen liikuntavälineitä, mutta valitettavasti putkirullia ei ole. Alla olevan linkin kautta saat luettelon lainattavista liikuntavälineistä.
http://www.kyyti.fi/libdbsearch/selauslista/edhaku%3D3%26lkm%3D94%26siv…
Suomalaisten sairastamisesta kertoo Suomen tilastollinen vuosikirja 2013, Statistisk års-bok för Finland 2013, Statistical yearbook of Finland 2013 (Tilastokeskus, 2013). Luvussa nro 551 ”Yleis- ja keskussairaaloista poistuneet potilaat tautipääryhmittäin 2009-2012” suurimmat hoitopäiväluvut ovat 1000 asukasta kohti vuonna 2012 olleet:
Verenkiertoelinten sairaudet Diseases of the circulatory system 1 955 463
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Mental disorders 1 357 813
Hermoston sairaudet Diseases of the nervous system 957 739
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Injury andpoisoning 957 594
Kasvaimet Neoplasms 767 943
Hengityselinten sairaudet Diseases on the respiratory system 758...
Listaamistasi kirjastoista suurin kokoelma on Ison Omenan kirjastossa, joten siellä on suurin määrä myös eläinaiheisia kirjoja. Soukan ja Kivenlahden kokoelmat ovat suunnilleen samankokoiset, Saunalahden kokoelma on taas selvästi pienempi. Saunalahden kirjaston kokoelma on painottunut lasten kirjoihin.
Eläinkirjoja löytyy kirjastosta useammastakin paikasta. Eläimistä kertova kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuudessa (esim. Ruohometsän kansa). Lasten eläin-kuvakirjat ovat kuvakirjoissa - joissain kirjastoissa ne on saatettu ottaa erilleen. Lasten tietokirjallisuus on samoin saatettu järjestää eri kirjastoissa hieman eri tavoin.
Aikuisten tietokirjallisuudessa eläimet on jaettu pääosin kahteen osaan: villieläimiin ja kotieläimiin....
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Tällaista kirjaa ei löytynyt. Etsimäsi teos on varmaankin Perusoikeudet (Werner Söderström lakitieto, 1999; ISBN: 951-670-006-3; toimittajat: Hallberg et al.); Veli-Pekka Viljanen on kirjoittanut siihen mm. luvun Yksityiselämän suoja. Teos löytyy mm. Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Mikäli tarkoitat henkilöstön joustomahdollisuuksilla joustotyötä, niin Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy jonkin verran viitteitä asiasanalla " joustotyö", esim.
Pauli Niemelä (toim.): Työikäiset työelämän murroksessa: tutkimus työelämän turvattomuudesta, työssä selviytymisestä sekä johtamisesta ja joustoista" (1996), Andre Vandermerwe (toim.) "Markkinalähtöinen henkilöstöjohtaminen" (1996), Kimmo Kevätsalo: "Jäykät joustot ja tuhlatut resurssit" (1999) ja Sirkka Heinonen: Etä- ja joustotyö Japanissa: kohti työkulttuurin murrosta (1996). Etätyöstä löytyy paljonkin viitteitä, esim. "Etätyö muutoksen välineenä" (1998). Työelämän joustomalleja esitetään kirjasessa "Joustoa työelämään" (1998) ja...
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta kuin analogisen videon digitointiin. Ilmeisesti ei ole muutakaan toimipistettä, missä siirron voisi tehdä ilmaiseksi. Sen sijaan monet kaupalliset toimijat tarjoavat MiniDV-nauhojen digitointia. Näitä löytyy helposti haulla.
Wikipedian Korkeajännitys-artikkelin mukaan Himmel (taivas) on lievä kirosana mm. Teufelin (paholainen) tavoin. Lienee taistelutilanteessa jonkinlainen sotahuuto. Edellä mainitut sanat on tarkoituksella jätetty kääntämättä sarjakuvissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Korkeajänitys erikoisnumero Achtung ! : korkkarisaksan sanakirja. Kirjassakaan ei selitetä Himmel-sanan käyttöä, ainoastaan, että sana esiintyy lähes jokaisessa tarinassa. Kirja on lainattavissa Jyväskylän pääkirjastossa
Mitään selviä volttilukuja en valitettavasti löytänyt, mutta löysin erään artikkelin staattiseen sähköön yleisesti liittyen. https://yle.fi/uutiset/3-8610238
Pintamateriaali sekä lämpötila vaikuttavat myös asiaan. Artikkelissa on myös vinkkejä siitä, miten staattisia sähköiskuja voi välttää. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201802212200761795
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä.
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954).
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Wärtsilän telakalla sattui 19.3.1965 tulipalo, josta uutisoitiin varsin näyttävästi: "Lähes valmis Finnhansa tuhoutui. Liekehtivä alus vaarassa kaatua".
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan valtavalla voimalla levinnyt tulipalo tuhosi Suomen suurimman, rakenteilla olleen autolautan sisustuksen täydellisesti. Palon alkusyytä ei tuossa vaiheessa tiedetty. Sammutustöissä loukkaantui kolme palosotilasta ja telakan työnjohtaja lievästi. Tulipalon syttyessä laivalla oli yli 300 työntekijää.
Seuraavan päivän lehdessä arveltiin syttymissyyksi hitsauskipinää. Kipinät olivat todennäköisesti sytyttäneet hitsauspaikan lähellä olleita työntekijöiden vaatteita.
Laiva tunnettiin nimellä Finnhansa vuosina 1966-1987. Myöhemmin 1978–1987 "...
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
