Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Lehtiartikkeleita voi kotoa käsin hakea Artosta (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Toinen käytössämme oleva artikkeliviitetietokanta on Aleksi, mutta se ei ole vapaasti internetissä käytössä vaan vaatii jalkautumisen kirjastoon.
Molemmat tietokannat ovat viitetietokantoja ja niissä oleva aineisto on elektronisessa muodossa ainoastaan osin.
Etsittäessä artikkeleita Artosta, asiasanan brändit lisäksi kannattaa käyttää myös sen rinnakkaistermejä: brandit, merkkitavarat, mielikuvat, tavaramerkit.
Arton perushakuun pääsee osoitteesta: https://finna.fi > haku.
Kun hakusanat laatikkoon kirjoittaa brändit ja painaa hae, saa reilun kokoisen hakutuloksen. Hakua voi ja kannattaa tämän jälkeen tarkentaa sivun oikeasta...
Kysymääsi Annie Modesittin teosta ei löydy Suomen maakuntakirjastoista. Ainoastaan mainitsemasi "100 knitted hats" on hankittu pääkaupunkiseudulle. Teos ei löytynyt myöskään Suomalaisen kirjakaupan eikä Akateemisen kirjakaupan tietokannoista, mutta amerikkalaisen verkkokaupan, Amazonin tiedoista se löytyy (Amazon.com)
Teosten sijaintitietoja eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen omaan lähikirjastoosi.
Suomeksi kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Venäjäksi se on Kansalliskirjaston Slavica-kokoelmassa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Majoitusta voi etsiä useankin palvelusaitin kautta. Ohessa mahdollisesti etsimäsi majoitussivusto.
https://www.airbnb.fi/?af=1922719&c=A_TC%3Dbk5j3c5s99%26G_MT%3Db%26G_CR…
Asia riippuu varmastikin kirjastosta ja siitä, millainen peli on kyseessä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa omia konsolipelejä ei saa pelata kirjaston pelikonsolilla, mutta omia lautapelejä voi vapaasti pelata vapaissa pöydissä, kunhan siitä ei synny liikaa ääntä. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta suoraan, millaiset säännöt siellä on omien pelien suhteen.
Voisiko etsimäsi olla Virtaa älä pelkää -niminen runo? Tämä runo on ilmestynyt kokoelmassa Oljenkorsia vuonna 1993. Se löytyy myös kokoelmasta runot 1970-2010 (2010).
Olemme Kotkan kanssa yhteisessä kirjastojärjestelmässä ja Kymenlaakson kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten voit käydä tekemässä varauksen kirjasta itsellesi parhaiten sopivassa kirjastossa ja pyydät että Kotka toimittaa kirjan sinne. Varausmaksu on yksi euro.
Kuubalaiselta Alejo Carpentierilta (1904 - 1980) on suomennettu kolme teosta:
Kadotetut askeleet (Los pasos perdidos, englanninkielisestä laitoksesta suom. Marja Kelo, Gummerus,1958)
Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces, suom. Jyrki Lappi-Seppälä, Otava, 1986)
Barokkikonsertto (Concierto barroco, suom. Tarja Härkönen, Like,1995)
Frank-monihakun mukaan Carpentierin teoksia näyttää olevan hyvin lainattavissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/c/carpentier.htm
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hämäläisen Äikiä-runo löytyy ainakin Päiväkirjat 1955-1988 -kirjasta (WSOY, 1994), 2.12.1965 kirjoitetusta osuudesta (Äikiä oli kuollut paria viikkoa aikaisemmin).
Helmet-kirjastojen sivuilla on kouluille tarkoitettuja lukudiplomeja, eli lukusuosituksia ja -ehdotuksia eri ikäisille lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Toisen asteen diplomista löytyy suosituksia lukioikäisille. Ne on jaoteltu ryhmiin aiheen tai teeman mukaan. Täältä voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa. Kirjat saa lainaan kirjastoista:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=12
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...
Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä.
Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-...
Wikipedia-artikkelin mukaan Iisalmen ohikulkutie valmistui vuonna 1998. Ohikulkutie on osa valtatie nro 5:tä ja eurooppalaista E63:a. Vanha tielinja Peltosalmelta Iisalmen keskustaan kulkee pitkin Ulmalantietä ja Eteläntietä.
TE-toimisto koettaa työllistää ja aktivoida asiakasta kunnes saa tiedon tämän kuolemasta.
Joskun tieto ei tavoita toimistoa ja omaiset saattavat saada edesmenneen postia. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201711152200534052
Ikäviltä yllätyksiltä voi välttyä, jos ilmoittaa tiedon kuolemasta pikaisesti Väestötietojärjestelmään. https://stm.fi/-/tieto-kuolemasta-ilmoitettava-viipymatta-vaestotietojarjestelmaan
Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all
Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4 Adjektiivina periksiantamaton
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa 'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on...
Lättaste vägen att hitta länkar om Animal Rights är genom att använda Yahoo söktjänst. Olika söktjänster hittar du från http://www.lib.hel.fi/svenska/ > sökning i Internet. Klicka Yahoo och gå: Science > Animals > Animal rights. Du kan också gå direkt till International Fund for Animals hemsida http://www.ifaw.org/ eller i Finland till Animalia hemsida http://www.animalia.fi/.
Litteratur om dethär ämnet kan du söka från Plussa mediedatabasen http://www.libplussa.fi/ . Om du använder ämnesord "djur rättigheter" eller "djur etik" får du svenska böcker, med ord "eläinten oikeudet" eller "eläimet etiikka" hittar du finska och engelska böcker.
Englanninkielistä tietoa merihiirestä löytyy verkosta runsaasti. Voit hakea esimerkiksi Googlesta http://www.google.fi asiasanoilla "sea mouse" tai latinankielisellä nimellä "aphrodita aculeata" Perustietoa löytyy esimerkiksi tältä sivulta: http://www.marlin.ac.uk/index2.htm?species/Aphacu.htm
Kirjoista Koko maailman eläimet (Tammi, 2000)ja Maailman eläimet.Selkärangattomat(Tammi, 1989)löytyy hyvin suppea kuvaus. Kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Lisätietoja voisi tiedustella myös Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/N_default.asp
