Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987.
Helmet -kirjastossa on runsaasti tekstausoppaita, joista toivon löytyvän myös historiatietoja.
Linkki oppaisiin, jätä varaus ja nouda haluamastasi Helmet -kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekstaus%20kalligrafia%20k…
Opetushallituksen nettisivuilla on tietopaketti nimeltä Kirjaimet, numerot ja muut merkit https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kirjaimet-numerot-ja-muut-m…;
Siellä on käsitelty myös mallikirjaimien muutosta ajan myötä ja sivun lopussa on myös linkki mallikirjaimiin http://alku.typolar.com/
Sanoma Median Ruutu -palvelussa on aiheesta lyhyt maksuton video, joka saattaa kiinnostaa https://www.ruutu.fi/video/1334257
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Varmaan lausahdus on sanaleikkimäinen muunnos latinan Ad hoc -fraasista. Fraasi tarkoittaa ”tätä (tarkoitusta, tehtävää) varten”. Wikipedia
"Ad Hockey" olisi siis Jääkiekkoa varten.
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan vuoden 1965 rahamäärää 800,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 1 632,76 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999) kerrotaan, että ”toimivan liikekeskuksen maineen hankkineelle Itäkeskukselle tarjoutui nimistön aihepiiriksi kuin itsestään keskiajalta tuttu kauppaliitto Hansa. Itämeren hansakaupunkien nimet näkyvät Itäkeskuksen ydinalueella.” ”Kun Itäkeskusta suunniteltiin, otettiin uuden liikealueen kadunnimien aihepiiriksi Hansaliitto, johon kuuluneet Itämeren kaupungit kävivät kauppaa myös Helsingin kanssa 1500- ja 1600-luvuilla.” (sivut 23 ja 51). Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tiesi kertoa, että nimistötoimikunta on käsitellyt Tallinnanaukion nimeä vuonna 1977 ja nimi on tullut käyttöön 1980-luvun alussa. Muita hansakaupunkeihin liittyviä nimiä Itäkeskuksen alueella ovat...
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
Kysymyksessänne ei tarkenneta, mitä haluatte kirjastoluokituksesta tietää. Yleisten kirjaston luokitusta YKL ja Helsingin kaupunginkirjaston luokitusta HKLJ voi selata verkossa Finto-palvelussa.
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa voi tulostaa A4- ja A3 -tulosteita.
Mustavalkoinen A4 maksaa 0,20 € ja A3 maksaa 0.40 €
Värillinen A4 maksaa 0,80 € ja A3 maksaa 1,00 €
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta:
Niikko, Anneli: Portfolio oppimisen avartajana
Taube, Karin: Portfolio: oppimisen suunnittelu ja arviointi
Portfolio: Miten aloitin
Portfolion monet mahdollisuudet / Pirjo Pollari, Marja Kankaanranta, Pirjo Linnakylä
Lisäksi Hattulan kirjaston kokokelmasta löytyvät:
Härkönen, Pekka: Portfolio-käsikirja
Portfolioita verkossa = Portfolios on the web
Voit itse kokeilla hakua kirjaston kokoelmatietokannasta esim. hakusanoilla portfoliot, verkko-opetus, verkko-opiskelu.
Lisäksi voit tulla kirjaston asiakaspäätteille tekemään hakuja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta. Lindan kautta löytyy esim.
E-portfolios for lifelong learning and assessment /...
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Lehtiartikkeleita voi kotoa käsin hakea Artosta (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Toinen käytössämme oleva artikkeliviitetietokanta on Aleksi, mutta se ei ole vapaasti internetissä käytössä vaan vaatii jalkautumisen kirjastoon.
Molemmat tietokannat ovat viitetietokantoja ja niissä oleva aineisto on elektronisessa muodossa ainoastaan osin.
Etsittäessä artikkeleita Artosta, asiasanan brändit lisäksi kannattaa käyttää myös sen rinnakkaistermejä: brandit, merkkitavarat, mielikuvat, tavaramerkit.
Arton perushakuun pääsee osoitteesta: https://finna.fi > haku.
Kun hakusanat laatikkoon kirjoittaa brändit ja painaa hae, saa reilun kokoisen hakutuloksen. Hakua voi ja kannattaa tämän jälkeen tarkentaa sivun oikeasta...
Kysymääsi Annie Modesittin teosta ei löydy Suomen maakuntakirjastoista. Ainoastaan mainitsemasi "100 knitted hats" on hankittu pääkaupunkiseudulle. Teos ei löytynyt myöskään Suomalaisen kirjakaupan eikä Akateemisen kirjakaupan tietokannoista, mutta amerikkalaisen verkkokaupan, Amazonin tiedoista se löytyy (Amazon.com)
Teosten sijaintitietoja eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen omaan lähikirjastoosi.
Suomeksi kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Venäjäksi se on Kansalliskirjaston Slavica-kokoelmassa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
