Laissa on säädöksiä lukuvuoden alkamisesta.
Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Perusopetuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Asetus ammattikorkeakouluopinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950256
Lukiolainsäädännössä ei nähtävästi ole säädöksiä lukuvuoden alkamisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/?key=Lukio&id=2471
Esimerkiksi Helsingissä syyslukukausi alkaa peruskouluissa ja lukioissa 13.8. Stadin ammattiopistossa syyslukukausi alkaa 8.8.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Ajankohtaista/Lukuvuosikalenteri
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
Kysymäsi Vesa Vierikon lukemat sadut ovat kaikki Kouvolan Inkeroisten ja myös Iitin kirjastoissa. Voit saada äänikirjat lainaan varaamalla. Varausohjeet löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/aineiston-varaaminen
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Annettujen vihjeiden perusteella tulee mieleen Maria Gripen Varjo-sarja ja sen kolme ensimmäistä osaa, Salaisuus varjossa (1985), ...ja metsän valkeat varjot (1987) ja Varjojen lapset (1988). Sarjaan kuuluu myös neljäs kirja, Varjojen kätkö (1990).
"Salaisuus varjossa on maailmankuulun nuortenkirjailijan kiehtova tarina kaiken ikäisille mystiikannälkäisille. Eletään vuosisadan alkua. 14-vuotiaan Bertan kotiin saapuu kuutamoisena syksy-yönä uusi palvelustyttö. Carolinissa on jotain vangitsevaa. Hetkessä hänellä on koko perhe otteessaan: hajamielinen tiedemiesisä, avuton äiti, pikku Nadja, naurettavan rakastunut nuori Roland. Berta itse janoaa kiihkeästi Carolinin ystävyyttä, mutta kerta kerran jälkeen saa havaita, että hänessä on jokin...
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löydy Pessin ja Illusian käännöstä englanniksi. Ei myöskään Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Englanniksi on käännetty Neljän tuulen tie (The way of the four winds).
Fennica https://finna.fi
Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php
Sabja on hindinkielinen nimi Basilikalle. Löysin myös sivuston, jolla kerrotaan että:"Sabja Seeds or Sweet Basil or Tukmaria Seeds or Falooda Seeds"
Sweet basil kääntyy latinaksi Ocimum basilicum. Latinalisella nimellä löytyy suomeksi tietoa mm. Puutarhanetistä. Sivuston mukaan:"Basilika on miedon makuinen ja monille tuttu yrtti. Sen suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät, violetit tai viininpunaiset. Basilikasta on olemassa myös eri makuisia lajikkeita, esimerkiksi sitruunan tai kanelin makuista basilikaa; kanelibasilika omenaruokiin, jälkiruokiin ja juomiin. Sitruunabasilikassa tuoksuu ja maistuu voimakas sitruunainen aromi. Maustebasilikalta löytyy kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita." ...
Aarno Ranisen kaunis Adagio on alkujaan instrumenttisävellys. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1972. Seija Simola levytti v. 1976 lauluversion, joka alkaa sanoilla Kesäyöhön lämpöiseen. Laulettua versiota ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina.
Oboelle ja orkesterille sovitettua Adagion partituuria myy tilauksesta Music Finland -nuottipalvelu. Palvelun sivulla näkyvä promootiokäyttöön tarkoitettu pdf-versio saattaa ehkä olla avuksi.
https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto
Thomas Brezinan kirjasarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä 18 osaa, yksi on tulossa eli yht. 19. Osien nimet ovat:
16. Salaperäinen ihailija 2004
17. Outoja sattumia 2005
18. Uusi ihastus 2005
19. Susimetsän salaisuus 2006
Brezina on kirjoittanut sarjaan 35 osaa.
Vaasassa ei ilmesty nykyään muita ilmaisjakelulehtiä kuin mainitsemasi Ikkuna. Vaasassa on lisäksi jakelussa usean maakunnan laajuinen Ykköset-ilmaisjakelulehti.
FENNICA-tietokannan mukaan se Hannu Nieminen joka on kirjoittanut Jää solmussa -kirjan on kirjoittanut myös
- Dunk-juttu : kuunnelma lapsille ja koko perheelle (1991)
- Ikkuna maailmaan Valitut palat 1945-1995 (1995)
- Produkt och miljö 1 (1991)
- Rikki (velox-paperille vedostamisesta) (1996)
- Snobin kirja (1994)
- Tuote ja ympäristö : 1 : Yleisjakso (1989, ajantas. 1992)
Muiden samannimisten tuotantoa voi tarkistaa samasta lähteestä, https://finna.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet(2000)kerrotaan, että Pitkämäki nimeä esiintyy Ilmajoen seudulla samoin Tampereen ja Turun lähettyvillä. Teoksessa viitataan Pitkämäki nimestä Pitkäaho nimeen ja tästä kerrotaan, että " kokoa ja muotoa ilmaisseista Pitkä-alkuisista luontonimistä tai niiden mallin mukaan on muodostettu asutusnimiä, jotka ovat paikoin kiteytyneet myös sukunimiksi". Mikäli haluat perehtyä tarkemmin Pitkämäki -nimen alkuperään, kirjastoista löytyy tätä tarkoitusta varten sukunimikirjoja.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
