Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993.
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html
David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Kokapensaan lehtiä, joista kokaiini valmistetaan, on pureskeltu Etelä-Amerikassa Chilestä Guatemalaan yli 4 000 vuoden ajan. Koka oli yksi ensimmäisistä kasveista, joita Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansat kasvattivat. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat löysivät kokan 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, mutta kesti kauan ennen kuin siihen alettiin kiinnittää vakavaa tieteellistä huomiota. Koka oli yksi aiemmin "maagisina" pidetyistä aineista, joiden salaisuuksia kemistit 1800-luvulla ryhtyivät selvittämään.
Kokaiinin keksi saksalainen kemisti Albert Niemann vuonna 1859. Niemann oli tutkinut kokanlehtiä ja onnistunut uuttamaan niistä siitä etsityn vaikuttavan aineen: "Se on puhdas kemiallinen aine, alkaloidi. -- Olen antanut sille nimen ...
Jos omakustanteen haluaa myyntiin esim. kirjakauppaan, on todennäköistä, että myyjä edellyttää EAN-koodia. Niitä ylläpitää ja myöntää Suomessa GS1 Finland, jonka sivuilta löytyy sekä ohjeita että yhteystietoja: https://gs1.fi/fi/viivakoodi. GS1 on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka syntyi tammikuussa 2005 kun EAN (European Article Numbering Association) ja UCC (Uniform Commercial Code) yhdistyivät.
ISBN-tunnuksia puolestaan hallinnoi Suomen ISBN-keskus. Tunnus ei ole lakisääteinen, mutta suurin osa kustantajista käyttää sitä, koska se tukee julkaisun tunnistamista, käsittelyä ja löytyvyyttä. Tunnuksen hankkimisesta vastaa teoksen kustantaja, joka voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai yksityishenkilö. Tunnus on...
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Hei!
Löysin tällaisen tiedon sivulta https://hannula.art/grafiikan-vedosten-merkinnat:
E.A.
E.A. ja A.P. eli Épreuve d'artiste ja Artist's proof tarkoittavat ns. taiteilijasarjan vedoksia. Taiteilija voi ottaa omaan käyttöönsä pienen sarjan vedoksia. Taiteilijasarja saa olla enintään 10% varsinaisesta vedossarjasta ja myös taiteilijavedosten tulisi olla numeroituja. Esim. 2/3 E.A.. Numerointi voidaan tehdä myös ns. roomalaisin numeroin, II/III E.A.. Jos taiteilijasarjan vedoksia ei ole numeroitu, niin ei ole varmuutta paljonko vedoksia on liikkeellä. Monesti käytännössä E.A. merkintä muuttuu helposti muotoon EA ilman pisteitä. Taiteilijasarjan vedoksista voi löytyä kirjavia merkintöjä EA tai E/A tai E.A. tai AP tai A/P tai A.P...
Kyseessä saattaisi olla Hytyrypykkä (Phlebia tremellosa)(myös Merulius tremellosus ja Phlebia imbricatus) Linkki 3D malliin.Kuvia myös sivulla lajit.fi.Lajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta, Suomen sieniseurasta tai Pertti Salon Suomen sienioppaasta.
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
Harry Potter- sarjan viimeinen osa Harry Potter and the Deathly Hallows ilmestyy Iso-Britanniassa 21.7.2007. Suomennoksen ilmestymisestä ei vielä ole tietoa. Seuraa tilannetta alkusyksyn aikana esim. HelMet -aineistohausta sivulta www.helmet.fi tai kysy kirjastoista.
Vistasta löytyy paljonkin kirjoja:
tässä yksi esimerkki: Malmirae, Pekka, Windows Vista -pikaopas. Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). Visual-sarja. 978-951-0-32936-8 (nid.).
Näyttäisi siltä, että ainakaan vielä DVD-levyä ei ole kirjastoihin tilattu, eikä myöskään viimevuotisten kisojen DVD-versiota löydy HelMet-kirjastoista. Vuodet 2004, 2006 ja 2007 sen sijaan löytyvät. DVD-levyjen kirjastokäyttöoikeudet ovat vaihtelevia, ja on tietysti mahdollista, ettei näille puuttuville jostain syystä ole myönnetty oikeuksia kirjastokäyttöön. Halutessasi voit kuitenkin tehdä DVD:stä hankintahedotuksen. Eri kaupunkien hankintaehdotuslomakkeet löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ) etusivun kohdasta "Hankintaehdotukset". Silloin kirjastot varmasti ainakin yrittävät hankkia levyn, jos se vain on mahdollista.
Näyttää todella siltä, että Representational State Transfer eli REST-termistä ei ole vielä yleisessä käytössä olevaa suomennosta. Sanakirjat eivät tunne suomennosta ja löydetyissä teksteissä käytetään tästä Web services -protokollasta vain englantilaista muotoa tai sen lyhennettä (esim. REST-protokolla, REST-periaate, REST-pohjainen palvelu tai pelkästään REST-arkkitehtuuri).
Suomenkielisiä tekstejä, joissa termiä käytetään, löytyy esimerkiksi www.google.fi . Valitse vaihtoehdoista kohta suomenkielisiltä sivuilta ja käytä hakusanana "Representational State Transfer" launausmerkkien kera.
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Hei !
Kirjastokortit vanhenevat noin kolmessa vuodessa eli niiden tiedot häviävät rekisteristä.Pin-koodia tarvitaan kun käyttää kirjastoa www.helmet.fi kautta, siellä voi itse mm muuttaa korttinsa tietoja, etsiä aineistoa ja varata, myös lainausautomaatilla kysytään koodia. Uuden kortin ja samalla pinin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
