Juice Leskistä käsittelevää dvd-videota on kirjastoissa kaksi. Toinen on Minä-sunnuntailapsi ja toinen Klassikoiden ilta.
Edellinen on saatavana vain Kouvolan maakuntakirjastosta.
Klassikoiden ilta on sen sijaan useimmissa maakuntakirjastoissa kuten Turun, Tampereen, Kouvolan, Lahden, Mikkelin, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Porvoon maakuntakirjastoissa.
Aalto-kirjastoista Jämsänkosken, Suolahden ja Äänekosken sekä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan kirjastossa on Klassikoiden ilta, mutta ei Minä-sunnuntailasta.
Kääntymällä lähimmän kirjaston puoleen näitä videoita on mahdollisuus saada kaukolainaksi maakuntakirjastoista.
Tarkoitatko Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, joka syntyi vuonna 1304.
Hänestä lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Battuta
http://www.isidore-of-seville.com/ibn-battuta/
ja hänen matkoista
http://www.fordham.edu/halsall/source/1354-ibnbattuta.html
Ibn Battutasta löytyy seuraava teos:
Dunn, Ross E., The adventures of Ibn Battuta : a Muslim traveler of the 14th century. Berkeley : University of California Press , 1986
sekä hänen tekstistään käännöksiä kommentaareineen:
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad, Islams vandringsman : Ibn Battu´ta "Arabvärldens Marco Polo" 1325-1354 : Ibn Battu´tas resor / i urval av H.A.R. Gibb ; i övers. av Mikael Mörling. Stockholm : Hallonquist , 1989
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad
The travels of Ibn...
Suomi –gaeli sanakirjaa en löytänyt, mutta muutamassa kirjastossa on mm. sanakirjat
”The illustrated gaelic-english dictionary”, 1988 ja Mark, Colin:The Gaelic- English dictionary, 2003. Aina sanakirjoja ei kuitenkaan lainata , mutta niihin voi tutustua käsikirjastossa. On olemassa myös kielikursseja: Robertson, Boyd: Gaelic: a complete course for beginners, 1993, johon kuuluu kirja ja yksi kasetti ja cd-rom Talk now! Opi gaelia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, 2000. Voisit myös tutustua vapaasti käytettävissä olevaan sanakirjaan osoitteessa http://www.englishirishdictionary.com/dictionary
Kelttien historiasta kertovat mm. kirjat James, Simon: Keltit: Otava, 2005, Wiik, Kalevi: Eurooppalaisten juuret: Atena, 2002 ja...
Ihan varmaa syytä on mahdotonta sanoa. Elokuva on tehty vuonna 1999, joten siitä tehty videokin on jo melko vanha. Itse pidän todennäköisimpänä sitä, että elokuva on ehkä ollutkin jonkin pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmissa, mutta on jo huonokuntoisena poistettu. Poistettu aineisto ei näy Helmetissä.
Kaikkiin elokuviin ei välttämättä anneta kirjasto-oikeuksia. Sellaisia elokuvia ei edes tarjota kirjastoille, ja näin ollen niitä ei myöskään voida ottaa kokoelmiin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse siitä, koskapa löysin kyseisen elokuvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista kirjastoista. Sitä löytyy vain muutama kappale videokasettina, mutta se on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta lainaajalle pääkaupunkiseudulle...
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja kalvosinnappeja ei löytynyt ainakaan Puolustusvoimien virkapukukuvastoista vanhemmalta eikä nykyiseltä ajalta. Kadettien juhla-asusta löytyy hopeiset kalvosinnapit, mutta niiden kuvio poikkeaa tässä kuvaillusta. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
Näistä teoksista voisi olla apua:
Kari, Matti: Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa (5. p., FINVA 2008)
Kuivalainen, Susan: Toimeentulotuki Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa : vertaileva tutkimus kolmen Pohjoismaan toimeentulotukijärjestelmistä Britannian ja Hollannin järjestelmien valossa (Turun yliopisto, 1999)
Kuivalainen, Susan: A comparative study on last resort social assistance schemes in six European countries (Stakes, 2004)
Lisää teoksia voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sosiaaliturva ja kansainvälinen vertailu.
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Lainausjärjestelmä on tosiaan siitä ikävä, ettei kirjaa voi uusia, jos teoksesta on varaus, vaikka kirjaa olisi monta kappaletta hyllyssä. Järjestelmä vain on sellainen. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yksi hyllyssä olevista kirjoista on otettu hyllystä ja käsitelty.
Varauksia yritetään kerätä mahdollisimman usein, jotta tällaisia tilanteita ei syntyisi usein, mutta esimerkiksi sunnuntaisin monien kirjastojen ollessa kiinni näin saattaa helposti käydä. Arkisin kirjastojen ollessa auki kannattaa vain odottaa jonkin aikaa ja koettaa uusimista uudelleen.
Etsimänne dokumenttielokuva näyttäisi olevan Reijo Nikkilän Moskovan koulussa (Finns in the Moscow Party School, 1998). Vanhoilta Ylen sivuilta löytyy tieto, että elokuva on esitetty vuonna 1999 nimellä Moskovan koulu.
Elokuvasta ei löydy mitään tietoja Kavin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä, eikä siitä näyttäisi olevan saatavana tallenteista. Mikäli haluatte nähdä dokumenttielokuvan, teidän kannattaisi esittää Ylelle uusintatoive.
http://www.dokumenttikilta.fi/reijo-nikkila/
http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/ykkosdokumentti_19…
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Kirjastossa Lopotin tiedoissa ei tosiaan ole asiasanaa homoseksuaalisuus. En usko, että kyse on kiertelystä, pikemminkin asioiden painotuksesta kirjassa. Kirjastojen asiasanoituksia voit vertailla esim. Monihaun tuloksissa, monihaku.kirjastot.fi. Monissa muissa teoksissa asiasanaa homoseksuaalisuus käytetään, esim. Fredrika-kirjastojen aineistohaussa löytyy 69 osumaa kaunokirjallisuutta, jossa on käytetty asiasanaa homoseksuaalisuus. Neljäntien risteys -kirjassa homoseksuaalisuus löytyy asiasanana.
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolta, ja minulle vastattiin, että ainakaan vielä Vantaalle ja Espooseen ei olla hankkimassa UHD Blu ray-levyjä, koska ne tarvitsevat omat soittimensa. Tilannetta kuitenkin seurataan, eli jos UHD lyö itsensä läpi formaattina asiaa mietitään uudelleen.
Hyvä kysyjä!
Suomenkielisiä matkakirjoja Etelä-Afrikasta ei oikein ole ilmestynyt, englanninkielisiä kylläkin.
Maantieteen hakuteos nimeltään Maailma tänään, osa 18, on aika uusi, vuodelta 1996. Se on Tieteen kuvalehden hakuteos ja sisältää paljon tietoa Eteläisestä Afrikasta, myös sen eläimistöstä ja
kasvillisuudesta.
Suonmenkielinen video löytyy kokoelmistamme nimellä Etelä-Afrikka (tekijä on Folke West,
kesto 40 min.).
Lisäksi sarjoissa Maailma nyt, osa 7 (W+G, 1993) ja Maailman ympäri, osa 3 (WSOY, 1987, josta uusi painos on ilmestynyt nimellä Maailman maat ja kansat, osan nimi: Kongosta Kapkaupunkiin) on
tietoa Etelä-Afrikasta. Eläimistöstä löytyy tietoa mm. kirjasta Kauneimmat kansallispuistot, osa 1,
(W+G, 1990, Maailman...
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
En löytänyt tälle ilmiölle vastausta sääilmiöistä kertovasta kirjallisuudesta, joten varmistin asian Ilmatieteen laitokselta. Sieltä todettiin, ettei juuri auringon punaisuudelle löydy omaa erityistä nimeä.
Auringon noustessa tai laskiessa pilvettömällä taivaalla se näyttää punertavalta. Tämä johtuu siitä, että auringon ollessa matalalla taivaanrannassa auringon säteet joutuvat kulkemaan pisimmän matkan halki ilmakehän, jolloin sininen sirottuu auringon valosta pois ja jäljelle jäävät punertavat värisävyt. Ilmassa leijuvat epäpuhtaudet, savu, utu yms. aiheuttavat samanlaisen sinistä valoa hävittävän ilmiön; savun ja udun läpi aurinko näyttää punertavalta.
Tätä fysikaalista ilmiötä, joka aiheuttaa auringon valon punertumisen...
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
