HelMet-kirjastoista löytyy useita eri nuottiversioita "All you need is love" -kappaleesta. Voit valita nuotit eri soittimille. Hakiessasi voit valita hakusanojen "all you need is love" lisäksi hakurajoittimeksi "nuotti". Sopivan hakutuloksen kohdalta näet suoraan tai plusmerkkiä painamalla, missä kirjastossa nuotti on saatavilla juuri nyt. Voit myös varata ja tilata nuotin lähimpään kirjastoosi.
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
Etsitty kirja lienee Joan Walsh Anglundin Satukirja (Taikajousi, 1979). Tarinassa Tähtiä taivaan tähti katselee syvää tummaa merta ja meritähti taivaasta alhaalta, kumpikin omassa sinessään varmana siitä, että kaikki tähdet kuuluvat sinne missä ne itsekin ovat. Kissanpoikanen ja hivenen rakkautta lämmittää kylmintäkin sydäntä tarinassa Mamma Vilunen. Kirjan muut tarinat ovat Uskollinen Nalle-karhu, Viisi pientä ankanpoikaa, Iso ruskea pussi, Jouni Pipari, Uteliaan pikku kalan seikkailu, Valtava vihreä aalto, Tarina meloonista, Kaukopuhelu ukille, Paksu valkoinen lumi, Joulutähti ja Tuutulaulu.
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Käsittelyssä-tila tarkoittaa:
- uuden aineiston kohdalla, että aineisto on hankinnassa luetteloitavana ja tulossa kirjastoon lähitulevaisuudessa
- vanhemman aineiston kohdalla useimmiten, että aineisto on korjattavana.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ei voi uusia lainoja. Sen asian voi hoitaa oman lähikirjaston kautta. Sieltä saat selville salasanasi, tai Sinulle annetaan uusi salasana.
Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat...
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
"Olin kai neljäntoista / kun hämmästyin kuusimetsässä. / Olin vastikään tullut pois sananjaloista / ja näin mansikan / paikassa jossa ei pitänyt olla edes lehtiä. / Söin sen, vähän matkan päässä oli toinen / ja jälleen vähän matkan päässä, aina vähän matkan päässä / yhä lisää."
Näin runoili Maila Pylkkönen vuonna 1975 ilmestyneessä kokoelmassaan Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Sisällysluetteloon runo on nimetty ensimmäisen säkeensä mukaan (Olin kai neljäntoista).
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
Taskukirjastossa todettiin hetkellinen häiriö, joka kesti viikonlopun yli. Normaalisti Taskukirjaston toimintahäiriöiden syynä on yleensä rajapintaongelma Helmet-kirjastojärjestelmässä, niin ilmeisesti tälläkin kertaa. Rajapintaongelma aiheuttaa sen, että kirjastojärjestelmään liitetyt ohjelmat, kuten Taskukirjasto, eivät saa yhteyttä järjestelmään ja näin ollen eivät voi toimia normaalisti. Ongelma pyritään aina selvittämään niin pian kuin mahdollista, mutta jos ongelma ilmenee viikonloppuna, sen selvittäminen saattaa siirtyä alkuviikkoon.
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu...
Lääkintöhallituksen Terveyskasvatustoimiston tilaama ja Kari Heiskasen ohjaama tv-elokuva "Naida vai palaa" on esitetty YLE TV1:ssä ainakin tammikuussa 1990. Elokuvan pääosissa olivat mm. Konsta Mäkelä ja Ona Kamu.
Elokuvasta löytyy VHS-tallenne ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista, minne sitä on mahdollista tulla myös etukäteen sovittaessa katselemaan.
