Lahden kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Pakana lehteä. Turun ja Salon kaupunginkirjastoissa on vuoden 1989 numero. Jos haluatte kaukolainata tämän lehden, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston tietopalveluun.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmassa on Pakana lehden numeroita. Helsingin yliopiston kirjasto ei lähetä näitä lehtiä kaukolainaksi, joten Teidän pitäisi mennä yliopiston kirjastoon niitä lukemaan. Helsingin yliopiston kirjastosta ilmoitettiin, että ennenkuin menette yliopiston kirjastoon, olisi hyvä soittaa etukäteen lainaustoimistoon (puh. 09-19123196) ja varata lehdet lukusalikäyttöön.
J.K. Ihalainen on julkaissut kirjan Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset....
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Hyviä kirjavinkkejä löydät tämän palvelun arkistosta hakusanalla ristiretket: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Perusteoksia ovat ainakin seuraavat:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Alla muutamia Internet-sivuja.
Kirkkonummen Sepän koulun uskonnonopetuksen materiaalia: http://koulut.kirkkonummi.fi/~seppa/uskonto/uskonto3.htm .
Suomen uskonnonopettajain liiton RaamattuNET:
http://www.suol.fi/raamattunet/krissota.html .
Vapaa tietosanakirja Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretki
(HUOM! tietojen oikeellisuutta ei taata, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus .)
Catholic Encyclopedia hakusana Crusades:
http://www.newadvent....
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Voit tehdä kirjasta kaukolainatilauksen oman kirjastosi kautta.
Paraisten kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainat voi tilata kirjaston neuvonnasta tai sähköpostitse osoitteesta fjarrlan@pargas.fi.
Kaukolainaus on maksullista, Paraisilla varausmaksu on 1 € ja muut maksut määräytyvät lainanantajakirjaston hintojen mukaan.
En löytänyt Paraisten kirjaston sivuilta tietoja hankintaehdotusten tekemisestä, mutta mahdollisuutta kannattaa kysäistä kirjastosta. Todennäköisesti kaukolaina on kuitenkin nopeampi tapa saada kirja luettavaksi.
Kirjastokortin tietojen linkitys tarkoittaa sitä, että olet poikasi kirjastokortin takaaja. Takaaja ei pääse katsomaan lapsen kortin tietoja. Halutessasi pojan kortille voidaan lisätä tunnusluku, jolloin hänen lainojaan pääsee uusimaan netissä hänen omilla tunnuksillaan. Poikasi saa tunnusluvun käymällä kirjastossa, mukaan tarvitaan kirjastokortti sekä kelakortti tai muu henkilöllisyystodistus.
Helatorstaita vietetään perinteisesti 40. päivänä pääsiäisestä. Kattavaa luetteloa helatorstaiden sijoittumisesta toukokuun toiseen päivään ei löytynyt.
Sivustolta, jonka avulla voi nähdä pääsiäisen (1. pääsiäispäivä) sijoittumisen kalenteriin vuosina 326-4099, voi siten tarkistaa helatorstaiden sijoittumiseen toukokuun toiseen päivään: http://www.assa.org.au/edm
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Töölön kirjaston kokoelmiin kuuluvat kirjat, jotka ovat sulkemishetkellä 27.7. lainassa, jäävät kiertoon ja ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja lainattavissa. Sulkemispäivänä hyllyssä olevat kirjat pakataan laatikoihin ja ne lähtevät kaupungin varastoon. Varastoon ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta mennä ja kirjalaatikoita on monta päällekkäin, eli kirjoja olisi hankala löytääkin. Varastoon ei lähetetä kaupunginkirjaston viimeistä kappaletta, vaan se on aina löydettävissä ainakin Pasilassa sijaitsevasta kaupunginkirjaston yhteisestä kirjavarastosta. Töölön kirjaston laatikoissa oleviin kirjoihin ei myöskään kohdistu varauksia. Töölön kokoelman kirjoihin saa juhannuksen jälkeen 23.6 alkaen pitkän laina-ajan, eräpäiväksi tulee 27....
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/goltz löytyvän englanninkielisen Wikisanakirjan mukaan sana ”goltz” on Krimin goottia ja merkitsee ’kultaa’ (’gold’). Se olisi esigermaaninen laina merkitykseltään samankaltaisesta sanasta ”gulþą”. En tosin menisi varmasti sanomaan, onko nimi todella peräisin Krimin gootista, mutta ehkäpä se silti ainakin kuuluu tuohon samaan merkityskenttään, josta vastaava sana on lainattu aika moniin muihinkin kieliin.
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti...
Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kysymysmerkillä voi kuitenkin osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen. Periaatteessa kysymysmerkki ei siis mainitsemassanne tapauksessa ole väärin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kysymysmerkki/ohje/28
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1676
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Kehitysvammaisuutta voidaan määritellä monilla eri tavoilla mm. sen mukaan, onko lähtökohtana esim. lääketiede tai toimintakyky. Kehitysvammaisuuden verkkopalvelu Vernerin sivuilta löytyy määritelmiä:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelmia
Vernerin sivuilla on myös vastattu kysymykseen määrittelyn muutoksista. Kehitysvammaliiton koulutuspäällikkö Marjaana Suosalmen mukaan kehitysvammaisuus on "länsimaissa viime vuosikymmeninä määritelty toiminnallisten kriteerien mukaan. Aikaisemmin määrittely oli pääasiassa lääketieteellistä ja perustui diagnoosiin." Koko vastaus löytyy Vernerin sivuilta:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelma
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
Aiheesta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Suomen kauppalaivasto (vuodesta 1921 lähtien), julk. Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto
Jorma Pohjanpalo: Suomen kauppamerenkulku
Lars Grönstrand: Tolv åländska seglare
Purjeiden aika (toim. Markku Haapio)
Björn O. Svensson: Pommern, Mariehamn
