Lajin tunnistaminen kuvauksen perusteella on hankalaa - pieniä ötököitä on niin runsaasti. Hyppyhäntäiset esiintyvät käsittääkseni luonnossa ei sisätiloissa.
http://ötökkätieto.fi/species?id=494
Yksi ehdotus olisi polttiainen
http://www.siivous.info/tuholaistorjunta/polttiainen-torjunta-purema-tu…
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
Polttiaisen purema muistuttaa kuvaustasi, mutta yleensä puremajälki myös kutisee. Polttiaisiakin useita eri lajeja. Pienen kokonsa vuoksi se onnistuu tulemaan sisätiloihin esimerkiksi hyttysverkoista huolimatta. Joissakin lähteissä tosin sanotaan, etä polttiainen pistää vain ulkona.
Toisaalta, jos epäilet ötököiden tulevan esimerkiksi sängystä kannattaa se vaihtaa. Koska...
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Kunniamerkkejä käytetään arvokkaissa juhlatilaisuuksissa, kuten itsenäisyyspäivän juhlissa. Säännöt eivät erottele kunniamerkkejä esimerkiksi niiden myöntäjän mukaan. Tietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä esim. Juha E. Tetrin kirjasta Kunniamerkkikirja (2003) tai Christer Karnilan kirjasta Kunniamerkit (1994) tai mm. seuraavilta sivustoilta:
http://www.sotainvalidit.fi/fi/kunniamerkit
http://www.teja.fi/pukeutuminen/56.html
http://www.ritarikunnat.fi/kunniamerkit/index.html
Runon nimi on Opettajan neuvo ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeenlinnan lyseon toverikunnan Joci Baccalaureus –nimisessä pilalehdessä 18.2.1893. Leino kirjoitti sen nimimerkillä Ypsilon. Runo löytyy myös Aarre Peltosen ja Eino Kauppisen toimittamasta kokoelmasta nimeltä Kirjokeppi (Otava 1949), jossa on valikoima alkuperäiskokoelmien ulkopuolella julkaistuja runoja, ja osa siitä ainakin myös kirjasta Värssykirja (toimittanut Maija Raski, Karisto, 1. p. 1985). Molemmat kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa (http://www.helmet.fi/) Tässä runo kokonaisuudessaan:
”Lue poika, aina ahkeraan,
sun muuten paha vie,
näin sinut leivänkannikkaan
ain` ohjaa opintie!
Sill` emme koulun tähden vaan
tääll` ahkeroitse ain`,
vaan elon...
Sivuston http://www.jedu.fi/web/oulainen/merkonomi mukaan "merkonomin tutkinto antaa valmiudet moniin eri ammatteihin yksityisissä yrityksissä ja julkisessa hallinnossa sekä järjestöissä. Merkonomi voi toimia kaupan asiakaspalvelutehtävissä sekä toimistopalvelu- ja laskentatehtävissä yrityksissä tai valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa. Tutkinto tarjoaa myös monipuoliset perustiedot yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta."
Merkonomi koulutusalana on siis hyvin laaja. Palkkaus riippuu pitkälti toimialasta. Esimerkiksi toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan (http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp) 2588...
Jos tarkastellaan yksinomaan pellehyppyjä, kukaan ei liene hypännyt korkeammalta kuin suomalainen Matti Myllymäki, joka vuonna 2001 hyppäsi Tamperella epäonnistuneen pellehypyn Ratinan suvantoon 50 metristä. Ennen tätä pellehyppyjen Suomen korkeusennätys oli 32 metriä.
Kovin paljon Myllymäkeä korkeammalta ei ole veteen hypätty ilman pelleilytarkoitustakaan. Tämänhetkinen luotettavasti dokumentoitu ennätys lienee brasilialaisen Laso Schallerin vuonna 2015 hyppy 58,8 metristä. Tätä edeltävä ennätys oli vuonna 1983 hypätty 52,4 metriä.
https://thetouchback.com/the-world-record-high-dive-a-bone-breaking-history-part-1/
https://thetouchback.com/the-high-dive-world-record-a-bone-breaking-history-part-2/
https://thetouchback.com/the-high-...
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin...
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Runo, joka alkaa "- Katsoppas kummaa, virkkoi Miiri..." on nimeltää "Hiiriä pyydystämässä" . Kirjoittaja on Immi Hellen. Runo löytyy muun
muassa antologiasta PIKKU PEGASOS. 4000 kauneinta lastenrunoa.
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni.
Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen...
Pekka Muhosella ja vaskoolilla googlaten löytyy seuraava kotisivu Wild Lapland Products http://www.wild.fi/,
jossa on yhteystiedot.
Pekka Muhonen oli yhtiön perustajajäsen ja toimintaa jatkaa hänen poikansa Harri Muhonen. Kotisivulla olevien tietojen mukaan vaskooli on yrityksen ensimmäisiä tuotteita, yhtiö perustettiin 1966. Kovin vanhasta tuotteesta ei siis ole kyse.
Antiikin keräilyharrastukseen löytyy avuksi runsaasti kirjallisuutta, esim. "Suomen antiikkiesineet" -sarja (2006), Wengel Hagelstamin "Uusi antiikkikirja" (2003).
Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä.
Lähteitä:
http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd…
http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/
http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
Yksinäinen saarnipuu löytyy Suuresta toivelaulukirjasta 14 ja nuottijulkaisuista Vainio, Juha : Tulta päin : Junnun laulukirja (1994) ja Vainio, Juha : Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (2005).
Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Vanhoja terveyteen liittyviä asiakirjoja säilytetään pääsääntöisesti siinä yksikössä, jossa ne ovat syntyneet. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon paperit löytyvät luultavasti kunnan pääterveysaseman arkistosta - tosin yksiköiden lakkauttamisen myötä niitä on voinut siirtyä muualle ja kaikkia asiakirjoja ei välttämättä edes säilytetä.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Karstulan terveysasemalle ja jos mahdollista, täsmentää mitä asiakirjoja erityisesti tarvitset.
Karstulan terveysasema: https://hyvaks.fi/asiointi/karstulan-terveysasema
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Etenkin Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoja on käännetty runsaasti englanniksi. Osa Janssonin kirjoista sopii hyvin vielä kymmenvuotiaillekin. Tässä olisi lista kirjoista:
1) Helakisa, Kaarina: The journey of Pietari and his wolf
(alkuteos: Pietari ja susi
alanimeke: tarina eräästä lapsesta monille
aikuisille ja lapsille, Saara Tikan kuvitus)
2) Jansson, Tove: Moominsummer madness
(alkuteos: Farlig midsommar)
3) Jansson, Tove: Moominpappa's memoirs
(alkuteos: Muuminpappas memoarer)
4) Jansson, Tove: Moominpappa at sea
(alkuteos: Pappan och havet)
5) Jansson, Tove: Comet in Moominland
Alkuteos: Kometjakten)
6) Jansson, Tove: Moominland midwinter
(alkuteos: Trollvinter)
7)...
Ryijyjen hinnastoja ja kuvastoja vuosilta 1909 - 1999 voi katsoa Helmi Vuorelman kirjasta Ryijy : ilo tehdä -onni omistaa. Kirja on vuodelta 1999 ja sen saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta, jonka osoite on http://www.helmet.fi . Ryijykuvastoja esittelee saman tekijän kirja Ryijykuvasto (1986). Samalta tekijältä löytyy myös kirja Ryijy vuodelta 1995. Helmi Vuorelman ryijyaiheisia internet-sivuja pääsee tutkimaan osoitteesta http://www.vuorelma.net .
