Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy:
Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961)
Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955)
Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952)
Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957)
Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto...
Koulukirjastoista löytyy jonkin verran kirjoja, mutta valtaosa käsittelee
peruskoulujen koulukirjastoja. Tässä joitakin kirjoja ja artikkeleita, joista
sinulle saattaa olla apua.
Kehrä 3: Artikkeleita oppilaitosten kehittämisestä. Ammattikasvatushallinnon
koulutuskeskuksen julkaisuja, 1995, Tampere.
Kipinöitä oppimiseen: kirjasto oppimisen tukena. Ammattikasvatushallinnon kou-
lutuskeskuksen julkaisuja, 1996, Tampere.
Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö. Suomen kuntaliitto, 1995.
Koskinen, Sinikka: Uusia ideoita opetukseen. Esittelyssä Huddersfiel Technical
Collegen joustava opiskelukeskus "flexible learning center". (Kotitalous 4/98 s. 18-19).
Pietilä, Arto: Koulukirjastosta pikatie tietoon. (Opettaja 37/98 s.48-49)....
Lahden kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Pakana lehteä. Turun ja Salon kaupunginkirjastoissa on vuoden 1989 numero. Jos haluatte kaukolainata tämän lehden, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston tietopalveluun.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmassa on Pakana lehden numeroita. Helsingin yliopiston kirjasto ei lähetä näitä lehtiä kaukolainaksi, joten Teidän pitäisi mennä yliopiston kirjastoon niitä lukemaan. Helsingin yliopiston kirjastosta ilmoitettiin, että ennenkuin menette yliopiston kirjastoon, olisi hyvä soittaa etukäteen lainaustoimistoon (puh. 09-19123196) ja varata lehdet lukusalikäyttöön.
J.K. Ihalainen on julkaissut kirjan Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset....
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Hyviä kirjavinkkejä löydät tämän palvelun arkistosta hakusanalla ristiretket: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Perusteoksia ovat ainakin seuraavat:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Alla muutamia Internet-sivuja.
Kirkkonummen Sepän koulun uskonnonopetuksen materiaalia: http://koulut.kirkkonummi.fi/~seppa/uskonto/uskonto3.htm .
Suomen uskonnonopettajain liiton RaamattuNET:
http://www.suol.fi/raamattunet/krissota.html .
Vapaa tietosanakirja Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretki
(HUOM! tietojen oikeellisuutta ei taata, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus .)
Catholic Encyclopedia hakusana Crusades:
http://www.newadvent....
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Kirjastokortin tietojen linkitys tarkoittaa sitä, että olet poikasi kirjastokortin takaaja. Takaaja ei pääse katsomaan lapsen kortin tietoja. Halutessasi pojan kortille voidaan lisätä tunnusluku, jolloin hänen lainojaan pääsee uusimaan netissä hänen omilla tunnuksillaan. Poikasi saa tunnusluvun käymällä kirjastossa, mukaan tarvitaan kirjastokortti sekä kelakortti tai muu henkilöllisyystodistus.
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Töölön kirjaston kokoelmiin kuuluvat kirjat, jotka ovat sulkemishetkellä 27.7. lainassa, jäävät kiertoon ja ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja lainattavissa. Sulkemispäivänä hyllyssä olevat kirjat pakataan laatikoihin ja ne lähtevät kaupungin varastoon. Varastoon ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta mennä ja kirjalaatikoita on monta päällekkäin, eli kirjoja olisi hankala löytääkin. Varastoon ei lähetetä kaupunginkirjaston viimeistä kappaletta, vaan se on aina löydettävissä ainakin Pasilassa sijaitsevasta kaupunginkirjaston yhteisestä kirjavarastosta. Töölön kirjaston laatikoissa oleviin kirjoihin ei myöskään kohdistu varauksia. Töölön kokoelman kirjoihin saa juhannuksen jälkeen 23.6 alkaen pitkän laina-ajan, eräpäiväksi tulee 27....
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti...
Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kysymysmerkillä voi kuitenkin osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen. Periaatteessa kysymysmerkki ei siis mainitsemassanne tapauksessa ole väärin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kysymysmerkki/ohje/28
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1676