Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der...
Suomen edustustojen yhteystiedot löytyvät Suomen ulkoministeriön ylläpitämän Virtual Finlandin sivuilta: http://virtual.finland.fi.
Suomen Kanadan edustuston (Ottawa) sähköpostiosoite on: finembott@synapse.net.
Tietoja kyseisestä kirjasta (42 s.) löytyy lähinnä Suomen kirjallisuuden historioissa, esim. Suomen kirjallisuus III: Turun romantikoista Aleksis Kiveen tai Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin (1999).
Jos kirjoja ei saa asuinmaastasi Ruotsista, kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Netistä löytyi seuraava sivu, jossa tosin ohitetaan vain maininnalla Juteinin esikoisteos: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/juteini.html
Tietoja on kaikkiaan kovin vähän, siksi ehdotankin, että ottaisit yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon http://www.finlit.fi/kia/index.html . Ehkä heillä on arkiston kätköissä sellaisia tietoja, joita ei löydy meidän...
Hotellin nimi on nykyisin Saint Petersburg. Hotellista löytyy lyhyt englanninkielinen Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_(hotel,_Saint_Petersburg).
Hotellin verkkosivu: https://hotel-spb.ru/
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Hanns Heinz Evers on kirjoittanut kirjan Horst Wessel: eräs saksalainen kohtalo.WS 1933. Lisäksi Wesselistä löytyy jonkin verran tietoa teoksesta Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho osa 1. 2.p. G 1994. Horst Wessel-Liedin eli Die Fahne hoch! -laulun nuotit löytyvät kokoelmasta Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1. vol 2 ja tuo kansallissosialistinen taistelulaulu löytyy myös cd-levyltä
The rise of fascism.
Internetin kautta Horst Wesselistä löytyy paljonkin viitteitä, esim. Google, osoite http://www.google.com/ antaa yli 8600 viitettä hakusanalla Wessel, Horst.
Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
Kyseessä lienee kirjailija Jonas Gardell (s.-63). Häneltä on Porin kaupunginkirjastossa teokset: En komikers uppväxt, Fru Björks öden och äventyr ja Vill gå hem. Tulossa on teos nimeltä Kummajainen astuu kehiin (Like, 2002).
Suoranaisesti yo-kuunteluun valmentavia kielikursseja ei valitettavasti löydy. Seuraavasta kielikurssista voisi olla apua, on lainassa ja eräpv. 9.12:
Italiaa: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi
Anders-webbkirjastosta, (http://webkirjasto.kpnet.fi ) voit tarkistaa mitä Kokkolan kirjastossa on. Hae esim. asiasana-näytöllä: käytä asiasanaa "italian kieli" ja rajaa yksiköksi KOKKOLA.
Communication
Communication technology update / editors August E. Grant, Jennifer H. Meadows ; in association with Technology Futures. - 10th ed.. - Amsterdam : Elsevier ; Burlington (Mass.) : Focal Press, cop. 2006. - viii, 374 s. : kuv., taul.
S. 359-374: Sanasto
ISBN 0-240-80881-9 (nid.)
ISBN 978-0-240-80881-9 (nid.)
Granlund, Kaj
Tietoliikenne / Kaj Granlund. - [3. uud. laitos]. - Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007 (Porvoo : WS Bookwell). - XIV, 474 s. : kuv. ; 24 cm. - (Peruskirjat)
BTJ
ISBN 978-951-0-32821-7 (sid.)
Lehto, Arto
Radioaaltojen maailma / Arto Lehto. - Helsinki : Otatieto, 2006 (Tampere : Tammer-Paino). - 301 s. : kuv. ; 25 cm
Otatieto ; 606
BTJ
ISBN 951-672-350-0 (sid.)
Penttinen, Jyrki
Tietoliikennetekniikka / Jyrki...
Ensin mainitsemasi nuottijulkaisu (Konsta Jylhän hengellisiä lauluja) löytyy Ylöjärven pääkirjaston musiikkiosaston hyllystä. Toinen, Kansansoittajan kiitos, puuttuu Ylöjärven kokoelmista. Sitä on paikalla monessa Pirkanmaan kirjastossa (esim. Tampereella), ja sen voi helposti tilata seutulainaksi Ylöjärvelle. Ota yhteyttä Ylöjärven kirjastoon (kirjasto@ylojarvi.fi tai p.03-3495830), niin asia järjestyy.
Hyvää kevättalven jatkoa!
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Kyllä löytyy. Kirja löytyy hyllystä pääkirjastosta, Kuusankosken kirjastosta sekä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla sen voi saada toimitettuna myös johonkin muuhun kirjastopisteeseemme.
Lakritsikasvia, rohdosnimeltään lakritsijuurta, on käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia.Kasvista käytetään juuria, maanalaisia varsia ja juurirönsyjä, joista valmistetaan mm. uutteita, jauheita, tippoja ja teetä.
Lakritsia on lisäaineena esimerkiksi yskänlääkkeissä, astmalääkkeissä ja kurkkukipulääkkeissä paitsi vaikutustensa myös makunsa takia.
Eri maissa sitä on käytetty hoitokeinoja lukuisissa vaivoissa, mm. erilaisissa tulehduksissa, allergioissa, ruuansulatusvaivoissa ja ihovaivoissa.
Lakritsi voi myös aiheuttaa erilaisia vaivoja, mm. turvotusta ja päänsärkyä.
Sitä käytetään makua voimistamaan myös mm. makeisissa, likööreissä, jäätelössä, leivonnaisissa, oluessa, soijaproteiinituotteissa ja yrttiteessä.
Tiedot perustuvat Sinikka...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Jos lähdette hakemaan kyseistä teosta, on suositeltavaa, että soitatte ensin Pasilan kirjaston yhteydessä olemaan kirjavarastoon (puh. 09 3108 5230) ja pyydätte tarkistamaan, että kyseinen teos on paikalla. Samalla voitte pyytää varamaan teoksen nimellänne. Teos toimitetaan saman tien Pasilan kirjaston lainaustoimistoon, josta voitte noutaa sen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
