Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kysymysmerkillä voi kuitenkin osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen. Periaatteessa kysymysmerkki ei siis mainitsemassanne tapauksessa ole väärin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kysymysmerkki/ohje/28
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1676
You might try contacting the Maritime Museum of Finland. They have an archival collection that includes photos, and even if their collection does not include any pictures of ss Carolus, I am sure they will be able to help you further.
You may contact them at:
The Maritime Museum of Finland
Hylkysaari, FIN-00570 Helsinki, Finland
Tel. +358 9 4050 9051
Fax +358 9 4050 9060
e-mail:suomenmerimuseo@nba.fi
http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Merimeng.htm
Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan...
Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on käännetty venäjäksi nimellä God zajca (Год зайца : роман / Арто Паасилинна ; перевод с финского Ильи Урецкого, 2006). Teos löytyy lukuisista Suomen kirjastoista, myös oman alueesi kirjastoverkosta.
Paasilinnan romaania Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija ei valitettavasti ole käännetty venäjäksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,...
Olisikohan pohjalla karjalanmurteen sana nakris eli suomeksi nauris?
https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomessa-sataa-laariin
Nakriainen siitä hellittelymuoto?
Jabberwocky-runo on Lewis Carrollin teoksen Through the Looking-Glass ensimmäisestä luvusta.
Teoksesta on kaksi suomennosta. Eeva-Liisa Manner ja Kirsi Kunnas suomensivat teoksen vuonna 1974 (Liisan seikkailut peilimaailmassa). Heidän suomennoksessaan Jabberwocky on Pekoraali. Alice Martinin suomennos Alice peilintakamaassa on vuodelta 2010. Martin suomensi Jabberwockyn Monkeriaaksi.
Saat kyseisen katkelman kummastakin suomennoksesta sähköpostiisi.
https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekoraali_(runo)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Olisiko kyseessä Petri Tammisen yhden sivun mittainen tarina Perttu kirjasta Elämiä (Otava, v. 1994)?
”Perttu vei karnevaalikeksejä hippoihin. ’Hipat on peruttu’, Anne sanoi. Naulakon alus oli kenkiä täynnä.”
Elämiä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja Perttu on sivulla 69.
www.helmet.fi
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.
Näyttäisi siltä, että Suomen vanhin elossa oleva ihminen olisi syntynyt vuonna 1909. Muissa maissa on vuonna 1908 syntyneitä vielä elossa. 1903 syntynyt Kane Tanaka on tällä hetkellä maailman vanhin ihminen.
https://gerontology.wikia.org/wiki/List_of_Finnish_supercentenarians
https://gerontology.wikia.org/wiki/Oldest_living_people
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
Suomen suurin kirjasto on Kansallikirjasto, joka on myös Suomen vanhin tieteellinen kirjasto. Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2…
Yleisistä kirjastoista Suomen suurin on Helsingin kaupunginkirjasto. Sieltä löytyy kirjoja n. 1,6 miljoonaa kappaletta:
https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokoelmat%3A%2…
Vaskin verkkokirjaston merkinnät kertovat esimerkiksi kokoelmaan kuuluvien teosten saatavuustiedot. Kun valitset verkkokirjastosta jonkin teoksen, näet sivun alaosassa sen saatavuustiedot (esimerkiksi F. M. Dostojevskin teos Rikos ja rangaistus).
Saatavuustietojen vasemmassa sarakkeessa näkyvät ne Vaski-kirjastot, joissa on kyseistä teosta. Klikkaamalla kunnan nimeä saat näkyviin tarkemmat tiedot. Esimerkiksi Turun kohdalla Dostojevskin Rikos ja rangaistus -teosta on tällä hetkellä Turun pääkirjastossa, Kirjallisuus-osastolla.
Saatavuustietojen keskimmäinen sarake kertoo, onko teosta saatavissa kyseisestä Vaski-kirjastosta. Mikäli teosta ei ole saatavissa, näet myös lähimmän eräpäivän.
Saatavuustietojen oikeassa sarakkeessa näkyy...
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
