Kannattaa kysäistä asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi tai esitteestä Kodin kutsumattomat vieraat
Voit myös kokeilla kirjoja. Helmet hakuun hakusanaksi tuhohyönteiset ja sitten rajaus kirjaan, kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Helmet hakutulos
Esim. Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta / Tuula Putus tai Rohmut ja riesat / toimittanut Outi Nummi
Hei!
Ruokatieto.fi-sivuston artikkelin mukaan ensimmäisiä mainintoja kaalista Suomessa löytyy jo 1500-luvulta. Alkuun kaalia viljeltiin lähinnä paikallisissa luostareissa, mutta 1600-luvulla viljely oli jo huomattavasti laajempaa. (Ruokatieto.fi, viitattu 25.4.2022)
Omenoiden viljely on alkanut samoihin aikoihin. Viherrinki.fi-sivuston mukaan omenaa olisi viljelty aikaisintaan 1400-luvulta lähtien ja 1600-luvulle tultaessa se oli jo tuttu näky Suomen varakkaamman väestön (esimerkiksi papit, virkamiehet ja aateliset) puutarhoissa. 1700-luvun katovuodet kuitenkin tuhosivat valtaosan Suomen hedelmäpuista, joten omenan taival pääsi jatkumaan vasta 1800-luvulla, jolloin uusia taimia tuotiin esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja...
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Here you have some names and www-addresses: http://www.netsonic.fi/laterna/artists/index html, The Finnish Museum of Photography http://www.fmp.fi , http://www.kuva.fi/users/elena/index.html , http://www.finhost.fi/merja_salo/. I hope these are useful for you!
Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,...
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään myös yrtteihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita.
Annemarta Borgeni, Minun yrttini, kirja yrteistä, yrttiruuista ja muustakin, Otava, 1999.
Marjaleena Hovila, Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit, Biokustannus oy, 1997.
Jonsson, June, Yrttikirja, Kirjayhtymä, 1980.
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "...
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Hei !
Tällaisessa tapauksessa pitää käydä mielellään siinä kirjastossa, mistä kirja on peräisin tai soittaa. Olen nyt uusinut kirjan vielä kertaalleen,ettei sakkoja kertyisi enempää. Palautuspäivä on 12.7.
Kyseessä on Tikkurilan kirjaston kirja, jota en löytänyt täältä.
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Helsingin kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Niitä lähetetään kaukolainaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle oman lähikirjaston kautta. Jos kirjastossanne on mikrofilmien lukulaite, lainataan mikrofilmi, jos ei ole, lähetetään kopiot. Kysykää kaukopalvelusta ja maksuista lähikirjaston kautta.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Voit laittaa palautetta kirjastoautolle joko Espoon kaupungin palautelomakkeen kautta https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Feedback/15-Kirjasto
tai sähköpostitse kirjastoautot@espoo.fi
Joku perheenjäsenistänne voi noutaa varauksenne ja lainata ne omalle kortilleen. Voitte myös kirjoittaa varauksia noutavalle henkilölle valtakirjan ja antaa oman korttinne hänelle mukaan, jolloin hän voi lainata varauksenne teidän kortillenne.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yes, The Kuopio Province, Kuopion lääni, was a province of Finland from 1881 to 1997. From 1997 Kuopion lääni has been a part of Eastern Finland Province, Itä-Suomen lääni:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kuopio_Province
There are church books of Kuopio and other provinces too in the collections of the National Archives. Unfortunately the inter-library loans are possible only in Finland and to other Nordic countries.
Here below you have information about doing family research and about Archives Institution, but only in Finnish and Swedish:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
For more information, please contact Library of the National Archives:
http://www.arkisto.fi/...
Suomen Kirjailijaliiton sivulta löytyi lista alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä, sieltä laskin 32 yhdistystä. Näiden lisäksi Wikipediassa mainitaan mm. Suomen dekkariseura, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ja Suomen tietokirjailijat.
Jäsenmääriä ei varmastikaan saa muuten kuin kysymältä yhdistyksiltä suoraan.
Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistykset -sivu:
http://www.kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/kirjailijayhdistykset/
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjallisuusseurat
Kyseessä on varmaankin Alfred Hitchcockin ohjaama Noiduttu (Spellbound) vuodelta 1945. Pääosissa ovat Ingrid Bergman ja Gregory Peck.
Elokuvan tiedot IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0038109/.
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
Habsburgeista ja Euroopan historista on uusiakin teoksia, joita on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla:
How the west came to rule : the geopolitical origins of capitalism / Alexander Anievas and Kerem Nişancioğlu. 2015.
Taloushistorian näkökulma.
Den röde prinsen : Wilhelm von Habsburgs hemliga liv / Timothy Snyder ; översättning: Margareta Eklöf.
The enemy at the gate : Habsburgs, Ottomans and the battle for Europe / Andrew Wheatcroft.
Habsburgien historiaa 1600-luvulta alkaen.
The Habsburgs: embodying empire / Andrew Wheatcroft.
Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista : Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia / [tieteelliset asiantuntijat Alfred Bernhard-Walcher .. et al.] ; [valokuvat...
