Asian selvittäminen vaatisi jonkin verran selvitystyötä. Foto-Jatan takana olivat Jatta ja Pentti Helanne. Pentti Helanne on kuollut, ja hänen nekrologinsa löytyy Helsingin Sanomien numerosta 26.4.2010. Nekrologin on kirjoittanut Henrik Helanne, jonka kautta voisi kenties saada tietoa valokuvaamon arkiston kohtalosta. Häntä voi koettaa tavoittaa esimerkiksi Fonectan kautta osoitteesta https://www.fonecta.fi/haku/henrik+helanne.
Toinenkin reitti asian tutkimiseen saattaa löytyä. Osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/t/6877531/miksi-foto-jatta-lopettaa käydyn keskustelun mukaan valokuvaamo olisi myyty omistajien jäätyä eläkkeelle. Osoitteessa https://www.finder.fi/Valokuvaus/Foto-Jatta/Helsinki/yhteystiedot/16002… Foto-Jatta yhdistetään...
Sisäilmainfopisteestä löydät kaiken mahdollisen avun sisäilmaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Tässä linkki palveluun.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Sisailmayhdistys/Sisailmainfopiste
Lisäksi kannattaa remonttiin liittyvissä kysymyksissä tietenkin olla yhteydessä oman taloyhtiön isännöitsijätoimistoon.
Lasten sydvestin kaavat löytyvät Ottobre design -käsityölehdestä (2017:3, s. 32-33, 36, 50-51). Päänympärys 50-52-54-56 cm.
Aikuisten kalastajanhatun (ei kuitenkaan sydvesti vaan tasalevyinen lieri) kaavat löytyvät lisäksi Suuresta Käsityölehdestä 2003:8, s. 34, 60). Päänympärys 58 cm.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Suomeen väestöön kuuluvien sata vuotta täyttäneiden määrät saa poimittua iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietokantataulusta 11ry -- Siviilisääty iän (1-v.)a sukupuolen mukaan, 1990-2019. Tässä valmis poiminta: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/faa8451b-f746-4e4e-aff8-282c8549107d.
Poiminta kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2019. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi 101-vuotiaat ovat siis niitä henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 101 vuotta vuoden 2019 aikana.
Sonja (Sonya) nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit katsoa vastauksia sivulta: https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjoita hakukenttään: Sonja.
Tässä vastauksia:
Sonja – suomalainen muoto nimestä Sonya joka tulee nimestä Sophia. ‘Sophia’ on kreikan kielessä ‘viisaus’.
https://etunimet.net/
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Sonja on venäläinen hellitelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi tarkoittaen viisautta tai rakkautta viisauteen.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri...
Helsingin kaupunki ei vastaa pääkaupunkiseudun vesihuollosta yksin vaan palvelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Kuntayhtymässä ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Alueella toimii myös Sipoon vesi sekä 11 vesiosuuskuntaa. Yhteisellä suunnittelulla pyritään takaamaan vedensaanti kaikissa oloissa. "HSY:n alueella on tehty ja tehdään lähitulevaisuudessa useita uusia vesijohtoja, jotka lisäävät vedenjakelun varmuutta." Kaupunkien ja vesihuoltopalveluita tuottavien yhtiöiden ja yhtymien yhteistyö on keskeinen keino turvata vesihuolto.
HSY:n alueella on tällä hetkellä 12 vesitornia. Helsingissä niistä on neljä. Vesitornit eivät ole pelkästään varastoja vaan niiden...
Potilastietojen salassapitoaika on 100 vuotta tai 50 henkilön kuolemasta. 1910-luvun potilastiedot ovat siis pääosin julkisia ja arkistoista saatavissa.
Vuonna 1914 Helsingissä toimi ainakin (vanha) Kätilöopiston sairaala. Sairaalan vanhat rakennukset olivat Ullanlinnassa, nykyisen Venäjän suurlähetystön alueella.
Kätilöopiston sairaalan vuotta 1961 vanhemmat potilasasiakirjat ovat Naistensairaalan arkistossa. Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot.
Arkiston yhteystiedot:
Arkisto Itäkeskus, PL 784, 00029 HUS
09 4711 (vaihde), palveluaika ma-pe klo 9-15.
Helsingissä toimi myös pitkään yksityinen Boijen sairaala, joka oli erikoistunut synnytyksiin ja naistentauteihin. Sairaala perustettiin 1904...
Käännöksiä ja selityksiä on pitkin internetiä paljonkin, usein humoristisella näkökulmalla, koska ovathan monet suorat käännökset hyvin hauskoja. Kirjojakin aiheesta löytyy ja kausijulkaisuissa ja graduissa aihetta on käsitelty runsaasti.Suosittelen aloittamaan Paul Westlaken ja Eeva-Liisa Pitkäsen kirjoista: It's not my heiniä, Parempi pyy pivossa kuin two in the bush, Se ei ole minun cup of tea ja A bird in the hand is worth kymmenen oksalla.Finnishpod101 on kerännyt joitain yleisiä sanontoja käännöksineen ja selityksineen sekä sitaatteja: Best Finnish proverbs ja Finnish quotesWiktionaryn Finnish idioms ja niiden lisäsivu on laaja, näihin kannattaa tutustua. Wikiquoten sivuilla on pitkä lista, niille on suorat käännökset, mutta vain...
Intiassa isolla osalla väestöstä ei ole ollut käytössä lainkaan saniteettitiloja, vaan tarpeet on tehty ulos. Viime vuosina mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä on kuitenkin myös Intiaan alettu rakentaa enenevässä määrin vessoja, koska niiden puute aiheuttaa muun muassa tauteja. Myös Intian pääministeri Narendra Modi johtaa hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tai jopa lopettaa vessojen puutteesta johtuva tarpeiden tekeminen ulos.
Vessa intiassa on kuitenkin perinteisesti ollut erilainen kuin meillä: siellä on yleensä ns. kyykkyvessa eli wc-allas on lattiassa ja tarpeilla käydään kyykyssä. Wc-paperia ei intialaisissa vessoissa yleensä ole, vaan puhdistaminen suoritetaan vedellä.
Matkasto-lehden artikkeli intialaisista...
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ...
Vuosikymmen ei täsmää, sillä ehdottamani teos on ilmestynyt suomeksi 1981 ja alkujaan saksaksi 1979, mutta muuten kuvaus sopii. Romaanin nimi on Papalagit: Samolaispäälikkö Tuiavii valkoisen miehn maailmassa. Tekijä on Tuiavii, samoalaispäällikkö.
Kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä ja yli viisimetrisissä purjeveneissä on oltava pelastusliivit kaikille veneessä olijoille, sanotaan poliisin kotisivulla, osoitteessa http://www.poliisi.fi
Viisaasti vesillä -kampanjan kotisivulla, osoitteessa
http://www.vesiturvallisuus.net/?p=6, kerrotaan eri pelastusliivityypeistä ja niiden käytöstä.
Merenkulkulaitoksen veneilyasiamiehen yhteystiedot löytyvät kampanjasivun kohdasta Yhteystiedot.
Metyylisulfonyylimetaani (Methylsulfonylmethane, MSM) on ns.luonnonlääkkeenä kaupan oleva aine. Sitä käsittelevä artikkeli on Suomen lääkärilehdessä 2002; 57(51-52):siv.5197-5198.
Kirjastoissa on virkailijakäytössä laaja kotimaisten aikakauslehtiartikkeleiden viitetietokanta ALEKSI, johon tulee viitteitä myös sekä suomalaisten talouden alan lehtiartikkeleiden tietokannasta FINP:stä että tekniikan alan TALI:sta. Oppiva organisaatio -hakusanoilla löytyy ALEKSIsta n. 70 viitettä eli kannattaa tulla kirjastoon ja valita sitten virkailijan kanssa yhdessä näistä Sinulle sopivimmat viitteet. Jos haluat katsoa aiheesta joitakin englanninkielisiä artikkeleja, löytyy kirjaston asiakastyöasemilta osoitteesta http://search.epnet.com laaja englanninkielisten aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco MasterFile Premier.
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
Christopher Paolinin kustantaja Random House ilmoittaa uutiskirjeessään 16.1.2008, että Perillinen (Inheritance) –sarjan kolmas osa, nimeltään Brisingr ilmestyisi englanniksi syyskuun 20 päivä v. 2008. http://alagaesia.com/Brisingr_PressRelease_web.pdf
Tämän jälkeen menee vielä luonnollisesti aikaa, kunnes teos saadaan suomennetuksi. Paolinin kustantamon uutiskirjeessä 30. lokakuuta 2007, ilmoitetaan myös Paolinin aikeista kirjoittaa sarjaan vielä neljäs osa. http://alagaesia.com/kvetha/paolini_announcement.pdf
Wikipedian englanninkielinen artikkeli Brisingr –teoksesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brisingr
