OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Helsingin kaupunki ei vastaa pääkaupunkiseudun vesihuollosta yksin vaan palvelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Kuntayhtymässä ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Alueella toimii myös Sipoon vesi sekä 11 vesiosuuskuntaa. Yhteisellä suunnittelulla pyritään takaamaan vedensaanti kaikissa oloissa. "HSY:n alueella on tehty ja tehdään lähitulevaisuudessa useita uusia vesijohtoja, jotka lisäävät vedenjakelun varmuutta." Kaupunkien ja vesihuoltopalveluita tuottavien yhtiöiden ja yhtymien yhteistyö on keskeinen keino turvata vesihuolto.
HSY:n alueella on tällä hetkellä 12 vesitornia. Helsingissä niistä on neljä. Vesitornit eivät ole pelkästään varastoja vaan niiden...
Potilastietojen salassapitoaika on 100 vuotta tai 50 henkilön kuolemasta. 1910-luvun potilastiedot ovat siis pääosin julkisia ja arkistoista saatavissa.
Vuonna 1914 Helsingissä toimi ainakin (vanha) Kätilöopiston sairaala. Sairaalan vanhat rakennukset olivat Ullanlinnassa, nykyisen Venäjän suurlähetystön alueella.
Kätilöopiston sairaalan vuotta 1961 vanhemmat potilasasiakirjat ovat Naistensairaalan arkistossa. Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot.
Arkiston yhteystiedot:
Arkisto Itäkeskus, PL 784, 00029 HUS
09 4711 (vaihde), palveluaika ma-pe klo 9-15.
Helsingissä toimi myös pitkään yksityinen Boijen sairaala, joka oli erikoistunut synnytyksiin ja naistentauteihin. Sairaala perustettiin 1904...
Käännöksiä ja selityksiä on pitkin internetiä paljonkin, usein humoristisella näkökulmalla, koska ovathan monet suorat käännökset hyvin hauskoja. Kirjojakin aiheesta löytyy ja kausijulkaisuissa ja graduissa aihetta on käsitelty runsaasti.Suosittelen aloittamaan Paul Westlaken ja Eeva-Liisa Pitkäsen kirjoista: It's not my heiniä, Parempi pyy pivossa kuin two in the bush, Se ei ole minun cup of tea ja A bird in the hand is worth kymmenen oksalla.Finnishpod101 on kerännyt joitain yleisiä sanontoja käännöksineen ja selityksineen sekä sitaatteja: Best Finnish proverbs ja Finnish quotesWiktionaryn Finnish idioms ja niiden lisäsivu on laaja, näihin kannattaa tutustua. Wikiquoten sivuilla on pitkä lista, niille on suorat käännökset, mutta vain...
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf...
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy video nimeltä Lähikuvassa I, joka sisältää Juicen ja kolmen muun suomalaisen muusikon lyhyehköt (35 min. / hlö) esittelyt.
Ari Haasion kirjassa "Kotimaisia dekkarikirjailijoita", (2001), on artikkeli Pirkko Arhipasta. Artikkelissa on sekä elämäkertatietoja että teosesittelyjä. Kirjaa on saatavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä lainattavia että käsikirjastokappaleita, joita voit lukea kirjastossa. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessta http://www.helmet.fi .
Google-haulla löysin myös verkosta useita Pirkko Arhippaa käsitteleviä artikkeleita. Ohessa linkit muutamiin artikkeleihin, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä:
http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/dekkari/arhippa.htm
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/1/muut/haastattelu.html
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2009_32884,00.html
http://www....
Kysymyksesi osoittautui sen verran hankalaksi, että suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä Suomen Urheilukirjastoon. Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu hankkii ja välittää urheilutietoa kaikille sitä tarvitseville.
Aukioloajat:
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite:
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Museoviraston kirjastosta löytyi K.O.Lindeqvistin kirja "Hämeenlinnan käsityöläiset", jossa esiintyy Ilja Sergin -niminen henkilö. Ilja Sergin oli ammatiltaan kähertäjämestari, mutta myös tunnettu soittaja ja viulunrakentaja. Hän syntyi 1871 Venäjällä. Hämeenlinnassa hän avasi oman liikkeen 1906.
Hyvin sitkeän myytin mukaan Nobelilla olisi ollut suhde Mittag-lefflerin vaimon kanssa. Myytin mukaan tämä olisi ollut syy siihen että matematiikan palkintoa ei ole!
Mitään näyttöä tästä ei ole vieläkään olemassa. Todennäköisempi syy on professori Olle Häggströmin mukaan se että Nobel ei koskaan ajetellut että matematikkalla olisi voinut tehdä ihmiskunnalle yhtä terkeitä palveluja kuin muut alat.
Katso lisää
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_9280394.asp
Vuoden 1997 Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmattuina Helsingistä Pasilan pääkirjastosta. Voit käydä lukemassa/kopioimassa niitä joko paikanpäällä Pasilassa tai kaukolainata mikrofilmirullat Järvenpään kirjastoon. Järvenpään kirjastossa on kopioiva mikrofilmien lukulaite. Tietoa kaukolainauksesta löytyy Järvenpään kirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
A. Michael Spencen 1974 kirjoittama teos Market signaling: informational transfer in hiring and related screening processes löytyy Helsingin yliopiston valtiotieteiden laitoksen kirjastosta (Unioninkatu 35) sekä Hankenin kirjastosta (Arkadiankatu 22).
HelMet-kirjastojen kokoelmista sitä ei löydy.
Olemme Kotkan kanssa yhteisessä kirjastojärjestelmässä ja Kymenlaakson kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten voit käydä tekemässä varauksen kirjasta itsellesi parhaiten sopivassa kirjastossa ja pyydät että Kotka toimittaa kirjan sinne. Varausmaksu on yksi euro.
Kirpputoreista julkaistuissa kirjoissa ei todennäköisesti käsitellä palvelujen laatua.
Turun ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäyte aiheesta:
Satu Randell: Kirpputoriliiketoiminnan kehittämismahdollisuudet asiakaspalvelua parantamalla, 2013. Kannattaa tutustua myös tämän opinnäytteen lähdeteoksiin.
Jyäskylän ammattikorkeakoulussa on tutkittu asiakkaita: Miettinen, Sandra: Kirpputoriasiakkaan arvot ja asenteet : Case: Sovatek-säätiö
Miettinen, Sandra, 2013.
Punaisen Ristin Kontti -kierrätystavaratalon palvelua venäläisille asiakkaille on tutkinut Sini Makkonen: SPR Lappeenrannan
Kontin asiakastyytyväisyyskysely venäläisille asiakkaille, 2013. Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytteitähän on osoitteessa https...
Hei!
Teillä näkyy olevan kaksi tänään PIKI-verkkokirjaston kautta tehtyä varausta. Ongelma näyttää ratkenneen.
Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Verkkokirjastossa on saattanut olla ohimenevä häiriö, jos kirjautuminen ei ole onnistunut.
Suomalaisten sairastamisesta kertoo Suomen tilastollinen vuosikirja 2013, Statistisk års-bok för Finland 2013, Statistical yearbook of Finland 2013 (Tilastokeskus, 2013). Luvussa nro 551 ”Yleis- ja keskussairaaloista poistuneet potilaat tautipääryhmittäin 2009-2012” suurimmat hoitopäiväluvut ovat 1000 asukasta kohti vuonna 2012 olleet:
Verenkiertoelinten sairaudet Diseases of the circulatory system 1 955 463
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Mental disorders 1 357 813
Hermoston sairaudet Diseases of the nervous system 957 739
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Injury andpoisoning 957 594
Kasvaimet Neoplasms 767 943
Hengityselinten sairaudet Diseases on the respiratory system 758...
W. Mainowin vuonna 1886 julkaistusta vihkosesta, "heidän keisarillisten majesteettiensä käynti Suomessa", löytyy tarkka kuvaus vierailusta. Peränpitäjänä oli Emilia de Bont. Soutajina olivat Hanna Andersin, Ida Aalberg, Ellen Troil, Helmi Stenbäd, Emmi Kandelin, Anna Juttila, Alma Anger ja Lydia Haaranen (s. 36).
