Nettisivuja Slovakiasta
http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/slovakia/index_fi.htm
http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/slovakia/
http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/raportit/comenius.html
Slovakian matkailusivustoja löytyy lisäksi seuraavista osoitteista, mutta ne eivät ole suomeksi,
http://www.slovakia.com/
http://www.slovakia.travel/
Lukihäiriöstä löytyy paljonkin aineistoa. Voitte hakea PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanalla lukihäiriöt saa tulokseksi peräti 91 teosta (kirjoja, videoita, cd-rom-levyjä). Jos yhdistää asiasanat: lukihäiriöt ja lapset (tekijä-tai nimeke-kentän voi vaihtaa asiasana-kentäksi), tuloksena on 34 teosta. Näiden aineistojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Olisikohan Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica etsimäsi tietokanta? Fennicasta kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Fennica on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
Lisätietoja Fennicasta:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica/
Fennicasta voi suorittaa hakuja täältä:
https://finna.fi
Rantasalmen kirjaston kokoelmiin pääset täältä: http://rantasalmi.kirjas.to/. Valise sanahaku ja kirjoita hakusanat kenttään: sienet. Näet mitä kirjoja kirjastossa on tästä aiheesta ja mitkä niistä ovat paikalla. Lapsille on myös oma sienkirja: Korolainen, Tuula: Kantarelli, sanoi Elli.
Netissä suomalaisista sienistä löytyy tietoja mm täältä: http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4&la=fi.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy Opinnäytetyö -niminen DVD (2008), jonka yhtenä asiasanana on tiedonhaku. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on muutama 90-luvulla tehty kirjastoaiheinen videokasetti, jotka esittelevät yleisesti kirjastoa, kirjastotyötä tai lasten kirjastonkäytön opetusta, ei niinkään tiedonhakua; Internetin käyttöä käsittelee Netti auttaa arjessa -videokasetti (2002).
Voit pyytää lisäämään eräpäivämuistutuksen asiakastietoihisi seuraavalla kirjastokäynnilläsi tai puhelimitse/sähköpostilla. Eräpäivämuistutus on Kouvolan kirjastoissa maksuton.
Veikkaajasta (Veikkaus Lotto) löytyi pieni 'raportti' matsista - "Brighton oli vähällä voittaa Old Traffordilla". Lehden numero 12/1983, s. 9 (päiväys 21.3.).
Mallinnokset ovat stl-tiedostoja. Lisätietoja saat Kohtaamispaikalta. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Ainakin seuraavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kokoustiloja vuokrattavana: Pasila, Kirjasto Kymppi, Itäkeskus, Vuosaari, Tikkurila, Entresse, Sello.
Lisäksi Helsingin kulttuurikeskuksen hallinnoimissa taloissa (Vuotalo, Malmitalo, Kanneltalo) on kokoustiloja varsin edullisesti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Kokoustila
Isoissa kirjastoissa kuten Entressessä henkilökunta on paikalla jo kahdeksasta lähtien, pienemmissä kirjastoissa aukioloajat vaihtelevat. Jos kirjasto avataan aikaisin, voi tosiaan käydä niin, että kirja, jossa on varauksia, otetaan pois hyllystä jo aamulla. Tällaisessa tilanteessa asiakas voi soittaa kyseiseen kirjastoon heti aamusta ja tehdä puhelinvarauksen. Silloin kirja nostetaan syrjään esim. palvelutiskille, josta asiakas voi myöhemmin käydä noutamassa sen.
Tiedustelit Pekka Ullgrenin runoja Savon Sanomissa.
Kysäisin asiaa Savon sanoomien arkistosta ja arkistonhoitaja Anja Hirvonen sieltä vastasi seuraavaa:
"Valitettavasti meillä ei ole arkistoa tuolta ajalta muuta kuin mikrofilmit ja sidotut vuosikerrat. Niistä emme voi etsiä asiakkaille mitään, varsinkaan noin pitkillä aikarajoilla."
Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta löytyy myös Savon Sanomien mikrofilmit. Niitä voi käydä tutkimassa itse (jos Sinulla on siihen mahdollisuus) jos ei, niin kenties Kansalliskirjaston kaukopalvelu voisi auttaa. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopa…
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
Valitettavasti elokuvaa ei enää löydy kirjastojen valikoimista.
Pikaisella haulla löysin otteita elokuvasta Youtubesta.
Elokuva on myynnissä DVD:nä Amazon.com verkkokaupasta.
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa...
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Perintökaaren 10 luvussa, Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta, sanotaan mm., näin:
"Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."
Koko lakiteksti on luettavissa Finlexistä:...
