Haravoitava aineisto on melko laaja, siksi listoja on vaikea koota ilman, että kysyjä itse tekee karsinnan. Sopivat hakusanat ovat: pinnoitteet ja päällysteet.
Suosittelen tässä muutamaa tapaa toimia:
- Voit tehdä haun internetissä jonkin tietyn kunnan kokoelmatietokannassa. Nämä löytyvät osoitteessa
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
- Linda-tietokannassa kannattaa tehdä haku korkeakoulujen aineistosta, jota näyttäisi löytyvän melko runsaasti. Linda-yhteys on käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
- Tässä vielä pari lehteä, jotka liittyvät alaan:Rakennustekniikka, Rakennuslehti, Meidän talo & koti, Talomestari
Aspergerin oireyhtymäksi kutsuttu piirteistö ei vaikuta ihmisen mielipiteisiin sen paremmin yhtenäistämällä niitä muioden Asperger-ihmisten kanssa tai erilaistamalla niitä. Jokainen ihminen näkee maailman omalla tavallaan ja puhuminen erilaisuudesta tässä suhteessa on aika merkityksetöntä. Yleensäkin arvioimme omaa tai muiden käyttäytymistä tai näkemyksiä hyvin karkeisiin yleistyksiin turvautuen. Ainoa Asperger-ihmisiä laajemmin yhdistävä tekijä on tietääkseni keskimääräistä suurempi mielenkiinnon keskittyminen vain tiettyihin asioihin. Sekään ei silti tee heitä keskenään samanlaisiksi. Olemme kaikki yksilöitä.
Heikki Poroila
1950-luvulla Salpausselän kisojen miesten 50 km hiihto radioitiin tavallisesti yhtenä tai kahtena yhteensä reilun tunnin mittaisena koosteena. Kaksiosaisissa lähetyksissä seurattiin erikseen kilpailun alku- ja loppuvaiheita. Pitkät suorat lähetykset kuultiin vuosina 1954 ja 1958. Vuoden 1954 kilpailu 28. helmikuuta oli kuultavissa ULA-lähetyksenä 8.40-11.15, selostajina Lauri Nurmi ja Pentti Pirhonen, Yleisohjelmassa kilpailua selostettiin kahdessa erillisessä lähetyksessä 9.35-9.55 ja 11.15-12.30. Vuoden 1958 lähes nelituntinen suora selostus 8. maaliskuuta lähetettiin Yleisohjelmassa 9.00-12.50, äänessä olivat Pekka Tiilikainen, Paavo Noponen ja Jorma Lundén. Vuotta myöhemmin Salpausselän miesten 50 km hiihtoa nähtiin...
Maksu riippuu siitä, mistä kirja tulee. Jos teosta on saatavana jossain muussa kunnassa Eepos-kirjastojen alueella, voit tehdä ns. seutuvarauksen, johon tulee kahden euron kuljetusmaksu. Seutuvarauksen voi tehdä suoraan verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/.
Jos kirjaa ei ole missään Eepos-kirjastossa, siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Kaukolaina Suomesta maksaa viisi euroa. Voit lukea lisää kaukolainoista ja tarvittaessa jättää kaukolainapyynnön kirjaston sivulla https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/.
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Risto Räppääjät voisivat olla kiinnostavia, ainakin ne ovat päiväkodeissa isompien lasten ryhmissä suosittua luettavaa. Chris Riddellin Ottilia-kirjoissa on hieno kuvitus. Muita mahdollisia:
Heinähattu ja Vilttitossu -sarja
Viiru ja Pesonen
Missä Vallu? -sarjan piilokuvakirjat
Leon lemmikkiuutiset -sarja
Miina Mylläkkä -sarja
Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira sekä Alas taikavirtaa
Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa ja muut Thorbjørn Egnerin kirjat
Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma
Jos laitat Helmet-hakuun sanan sadut, voit löytää aarrearkullisen kuvitettuja satukirjoja. Varsinkin uudemmissa satukirjoissa on yleensä runsaasti värikästä kuvitusta.
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun...
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
Jokainen lukio opiskelijansa itse ja kussakin lukiossa on tietty opiskelijakiintiö, joten yhteen lukioon hyväksytty opiskelija ei voi siirtyä automaattisesti toiseen lukioon. Lukioon hakevan ei tarvitse olla kirjoilla siinä kunnassa, jossa sijaitsevaan lukioon hakee. Jos lukioon on yhteishaun jälkeen jäänyt vapaita paikkoja, lukio voi täyttää näitä jatkuvassa haussa. Lukion vaihtamista suunnitteleva voi näin ollen hakea uuteen lukioon jatkuvassa haussa Opintopolku.fi-palvelussa tai lukion omilla verkkosivuilla. Lisätietoa lukioiden valintaperusteista löydät Opintopolku-sivustolta.
Duodecimin sivuilla on aika kattavasti selostettu autismin kirjoon kuuluvan henkilön ja neurotyypillisen henkilön aivojen eroavuuksia: https://www.duodecimlehti.fi/duo16150
Lisää tietoa aiheesta:
https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/asperger-osa-autism…
https://www.duodecimlehti.fi/duo94165
https://www.kaypahoito.fi/hoi50131
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Druidit olivat muinaisten kelttien pappeja Galliassa ja Britanniassa; olivat myös heidän lääkäreinään ja tuomareinaan ja muodostivat sotapalveluksesta ja veroista vapaan säädyn. Druidit olivat myös ennustajia ja laulajia. Tämä määrittely on 1960-luvun Otavan isosta tietosanakirjasta. Druidien määrittely löytyy myös Suuresta tarukirjasta. Kelteistä on jo vastaus Kysy Kirjastonhoitajalta arkistossa. Siinä mainituissa kirjoissa ja lehtiartikkeleissa on myös kerrottu druideista. Lisäksi on olemassa teos Kelttien jumaltarut (1998).
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy muutamia englanninkielisiä neuvotteluoppaita, muun muassa seuraavat: Hindle, Tim: Managing meetings, London, 1998; Baguley, Phil: Effective communication for modern business, London, 1994. Lisäksi hyötyä voi olla vaikkapa seuraavista englannin oppikirjoista: Sweeney, Simon: English for business communication, Cambridge, 1997; Working English - meetings and negotiations, toim. Paul Westlake, WSOY, 1994. Saatavuustiedot voi tarkistaa netissä olevasta Plussa-tietokannasta, jonne pääsee muun muasa osoitteesta www.lib.hel.fi, kohdasta Aineistohaku.
Lisäksi netin puolelta löytyy englanninkielisiä sivuja neuvotteluista. Hakupalveluihin pääsee hyvin käsiksi osoitteesta www.kirjastot.fi ,...
Lihansyöjäkasveista kerrotaan useassa kasvikirjassa, esimerkiksi seuraavissa:
Kirjassa Kasvien maailma 3 (Otavan iso kasvitietosanakirja), kohdassa lihansyöjät, kerrotaan lihansyöjäkasveista ja niiden erilaisista eläinten pyydystämiseen kehittyneistä pyyntilaitteista.
David Attenborough kertoo myös erilaisista lihansyöjäkasveista kirjassaan Kasvien salaperäinen elämä. Tässä kirjassa on runsaasti kuvia erilaisista lihansyöjistä.
Suomen luonto sarjan kirjassa Kasvit(1) kerrotaan Suomessa kasvavista eläinravintoa käyttävistä kasveista, joita on yksitoista lajia.
Näiden kirjojen saatavuuden näet aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.helmet.fi.
Voit saada myöhästymisilmoitukset halutessasi myös sähköpostiisi. Jos ilmoitat kirjastoon sähköpostiosoitteesi, saat kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä muistutuksen, että ne ovat pian erääntymässä, mahdolliset varausilmoitukset sekä ensimmäisen myöhästymisilmoituksen kahden viikon kuluttua eräpäivästä. Toinen myöhästymisilmoitus tulee aina postitse neljän viikon kuluttua eräpäivästä. Ennakkotiedotteet erääntyvistä lainoista sekä varausilmoitukset on mahdollista saada myös tilaamalla maksullisen tekstiviestin.
Kyllä vain. PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_state=normal&p_p_lifec…) voi valita yläosan valikosta aineistolajiksi DVD:n tai videokasetin ja kirjoittaa sitten allaoleviin kenttiin haluamansa hakuehdot. Voi esim. hakea tietyn ohjaajan tai näyttelijän elokuvia, jolloin nimi kirjoitetaan tekijä-kenttään, tai hakea teos-kentällä tietynnimistä elokuvaa. Mikäli tekee laajemman haun vaikkapa asiasanan (eli aiheen) tai vuosiluvun perusteella, dokumentit, musiikin ja muun ei-fiktiivisen aineiston voi rajata pois joko laittamalla vapaahakukenttään luokkanumero 84.2 tai asiasana-kenttään asiansanan elokuvat.
