Kyseessä voisi olla Joe McNallyn teos "Valokuvauksen salaisuudet : kansainvälisesti tunnustetun huippuvalokuvaajan ammattiniksejä" (The Moment it Clicks). Teoksessa on McNallyn valokuvia ja kertomuksia niiden taustoista ja tekniikoista. Lampunvaihto pilvenpiirtäjässä on yksi McNallyn kuuluisista otoksista. Hän on tunnettu amerikkalainen ammattikuvaaja, jonka työhön voit tutustua hänen kotisivuillaan osoitteessa portfolio.joemcnally.com.
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
Kyseessä on varmaankin Bob Shaw'n romaani Kukahan minä olen?, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1988 Jalavan kustantamana. Lisätietoja esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3379.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Tässä internet-osoite, josta löytyvät muutoksenhakuohjeet :
http://www.rovahovi.oikeus.fi/muutoksenhaku.htm
Korkeimman oikeuden sivuilla on tietoa valituslupajärjestelmästä osoitteessa http://www.kko.fi/toiminta/valituslupajarjestelma.htm
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan cousin-in-law tarkoittaa serkun puolisoa tai puolison serkkua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cousin-in-law
Suomen kielessä ei ole vastaavaa nimitystä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-te-kertoa-kaikkikaiken-sukulaissanat-ja-kertoa-keta-ne-tarkoittavat
Laadin Kirjasampoon kirjahyllyn tuoreista saksan kielestä suomennetuista kaunokirjallisista teoksista. Jännityskirjallisuutta ja viihdettä on mukana jonkin verran, mutta en ottanut listalle aivan kaikkea näistä genreistä. Muuten listalla on mukana kattavasti kaikki vuosien 2013-2021 välillä ilmestyneet saksasta käännetyt teokset. Kirjailijat ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja itävaltalaisia nykykirjailijoita. Lisätietoa teoksista ja kirjailijoista löytyy Kirjasammon kautta.
Tässä linkki hyllyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/uutta_saksankielist%C3%A4_kirjallisuutta_s…;
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kokeilepa uutta Sanojen aika - kirjailijatietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi . Tietokanta on vielä keskeneräinen, mutta Tove Janssonista löytyy hyödyllisiä tietoja. Valitse alapalkista kirjailija, pääset henkilötietoihin, tietoihin tuotannosta, kirjallisuuslähteisiin sekä nettisoitteisiin.
Mikäli sinulla on mahdollisuus käydä kirjastossa, kannattaa vielä tutkia muutamaa kirjaa:
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson. WSOY, 1992 sekä Örjasaeter, Tordis: Tove Jansson Muumilaakson luoja. WSOY, 1987. Kirjastossa voi selailla myös Kirjallisuusarvosteluja-lehtiä, joihin on koottu lehtiarvosteluja kirjailijoiden teoksista.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy muutamia englanninkielisiä neuvotteluoppaita, muun muassa seuraavat: Hindle, Tim: Managing meetings, London, 1998; Baguley, Phil: Effective communication for modern business, London, 1994. Lisäksi hyötyä voi olla vaikkapa seuraavista englannin oppikirjoista: Sweeney, Simon: English for business communication, Cambridge, 1997; Working English - meetings and negotiations, toim. Paul Westlake, WSOY, 1994. Saatavuustiedot voi tarkistaa netissä olevasta Plussa-tietokannasta, jonne pääsee muun muasa osoitteesta www.lib.hel.fi, kohdasta Aineistohaku.
Lisäksi netin puolelta löytyy englanninkielisiä sivuja neuvotteluista. Hakupalveluihin pääsee hyvin käsiksi osoitteesta www.kirjastot.fi ,...
Lihansyöjäkasveista kerrotaan useassa kasvikirjassa, esimerkiksi seuraavissa:
Kirjassa Kasvien maailma 3 (Otavan iso kasvitietosanakirja), kohdassa lihansyöjät, kerrotaan lihansyöjäkasveista ja niiden erilaisista eläinten pyydystämiseen kehittyneistä pyyntilaitteista.
David Attenborough kertoo myös erilaisista lihansyöjäkasveista kirjassaan Kasvien salaperäinen elämä. Tässä kirjassa on runsaasti kuvia erilaisista lihansyöjistä.
Suomen luonto sarjan kirjassa Kasvit(1) kerrotaan Suomessa kasvavista eläinravintoa käyttävistä kasveista, joita on yksitoista lajia.
Näiden kirjojen saatavuuden näet aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.helmet.fi.
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen kelpoisuudesta Suomessa saa tietoa Opetushallituksen sivulta Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa (http://www.oph.fi/page.asp?path=1;438;2280;14957;14945 ). Ulkomailla kouluttautunut tarvitsee yleensä päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta, jos hän haluaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään. Yksityisellä sektorilla päätöstä tutkinnon tunnustamisesta ei tavallisesti vaadita. Sivulla on linkit, joista voi ladata hakemuslomakkeen ja tarkemmat ohjeet tutkinnon tunnustamisesta.
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Louise Rennisonista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”louise rennison” ja saat tulokseksi useita sivuja. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Hänen kirjojensa päähenkilöstä Georgia Nicolsonista on tehty myös internet-sivut ja ne löytyvät osoitteesta http://www.georgianicolson.com/
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Marilyn Kayen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Tuo kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta.
Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
