Kyllä löytyy. Voit katsoa saatavuustietoja Turun kaupunginkirjaston osalta PallasPro-Intro -aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) hakemalla teoksen nimellä.
Tietojätti 2000--tietosanakirja A-Ö, on Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja. Moniosaisia uudempia tietosanakirjoja on seuraavasti: Studia (Weiling & Göös), WSOY iso tietosanakirja, Otavan tietosanakirja. Lisäksi on cd-rom-levyjen muodossa olevia tietosanakirjoja: CD-Facta, Pikkujättiläinen, Otavan tietosanakirja. Myös näitä voi lainata kirjastoista.
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas (2019) löytyy kuvia erilaisista 500 markan seteleistä ja tiedot niiden arvoista.
Arvo riippuu useammasta asiasta: kuinka paljon säilyneitä seteleitä on vielä olemassa ja kuinka yleisiä ne ovat tietyssä kuntoluokassa. Kuntoluokkaan taas vaikuttavat esimerkiksi mahdolliset taitokset, repeytymät ja likatahrat. Lähde: Seteleiden arvo ja kuntoluokitus - Oulun Numismaattinen Kerho r.y. (oulunnumismaatikot.fi)
Setelin arvoa voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Suomen Numismaattiselta Yhdistykseltä (SNY): Arviointipalvelu | Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi).
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Kielitoimiston ohjepankista löytyy yritysnimiä koskeva ohje: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yritysnimet/ohje/167.
Sen mukaan "silloin kun moniosaisissa yritysnimissä ensimmäisenä osana on paikannimi ja jälkiosana paikan lajia ilmaiseva osa (laitos, yhtiö, keskus, kauppa tms.), jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi Elovainion liikekeskus. Kun paikan lajia ilmaiseva osa puuttuu, nimen toinenkin osa ymmärretään erisnimeksi ja voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella."
Mikäli yrityksen tapa kirjoittaa nimensä poikkeaa varsinaisista oikeinkirjoitussäännöistä (esim. käyttämällä isoa kirjainta nimen keskellä tai välimerkkejä nimen osana), ohjeena on noudattaa näiden nimien kohdalla lehti- ja muussa...
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat...
Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2
Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta...
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
Koraani löytyy luettuna Yle Areena Audiosta. Koraanin lukija on Pekka Savolainen ja luennan lisäksi voit kuunnella myös taustoittavia keskusteluja.
Linkki: Koraani-sarja https://areena.yle.fi/audio/1-2670459
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin...
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/...
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Hei,TikTokin katsotuimpia videoista on vaikea löytää tietoa, sillä näitä tilastoja ei tuoreeltaan juurikaan ole saatavilla. TikTokin algoritmin toimintaa on vaikea ennustaa ja katselukerrat kasvavat jatkuvasti. Seuratuimpia suomalaisia TikTok-tilejä ovat kuitenkin Auri Kanasen tili (@aurikatariina) jonka kiinnitetyllä videolla on 251,8 miljoonaa näyttökertaa. Se on selvästi enemmän, kuin seuraajamäärältään isomman Hydraulic Press Channelin (@hpc_official) tilin katsotuin video, jolla on näyttökertoja 71,4 miljoonaa kertaa. Lähteet: Sosiaalisen median tilastot 2024. Sosiaalisen median tilastot 2024 | MarkkinointiMaestroAuri Kanasen TikTok-tili: Virallinen ᴀᴜʀɪ ✨ (@aurikatariina) | TikTokHydraulic Press Channelin TikTok-...
Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Seamk:n MUOTOILUN YKSIKKÖKIRJASTO sijaitsee Jurvassa.
(Seamk:n muotoilun yksikössä voi opiskella myös käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa ja suorittaa toisen asteen artesaanin perustutkinto) OsoiteHirveläntie 2
66300 JURVA, E-mail muotoilu.kirjasto@seamk.fi
TERVEYSALAN YKSIKKÖKIRJASTO on Seinäjoella, Osoite: Koskenalantie 16, 60220 SEINÄJOKI, E-mail terveys.kirjasto@seamk.fi
Molemmissa kirjastoissa käytetään Seitti -korttia.
Tiedot löytyvät Seamkin sivuilta http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1075 .
