Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
Internetissä olevaa suomenkielistä aineistoa okkultismista voit löytää esimerkiksi seuraavista paikoista:
- Ev.lut.kirkon sivuilta, joilta löytyy tietoa myös ns.uususkonnoista. http://www.evl.fi/
Valitse sivuilta linkki "www-palveluja", sieltä linkki "kirkko uskontojen maailmassa", sitten linkki "tietoa uskonnoista" ja linkki "New Age -liikkeen aatehistoriallista taustaa..."
- Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuilla on myös tietoa mm. okkultisista käsitteistä.
http://home.icon.fi/usk-uhri/teosofia.html
Lisää okkultismiin liittyviä Internet -sivuja voi etsiä esimerkiksi Google-haulla http://www.google.com
Hakusanana voi käyttää esimerkiksi "okkultismi" -sanaa.
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Parhaiten tietoa jääkaudesta löydät aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Voit netissä selailla lähikirjastosi, Rovaniemen kaupunginkirjaston, tietokantaa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ . Tee haku seuraavasti: valitse aihehaku ja pudotusvalikosta asiasana. Sanana tässä tapauksessa JÄÄKAUDET. Saat yli 50 viitettä ja niitä selailemalla käsityksen siitä minkälaisia kirjoja aiheesta on kirjoitettu ja mitkä sinua parhaiten hyödyttävät. Rovaniemen kaupunginkirjastossa on käytössä yleisen kymmenluokituksen mukainen luokitusjärjestelmä ja siinä esimerkiksi jääkautta geologisena ilmiönä käsittelevät kirjat löytyvät luokasta 55+ .
Internetistä paras suomenkielinen sivu aiheesta on http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaksi suomenhevosen sukukirjaa: osat 1 sekä 2A. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll. Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteistietokanta, löytyi muitakin osia, mm. Suomessa syntyneiden lämminveristen ravihevosten sukukirja, joita on hankittu eri maakuntakirjastoihin.
Mandasta voi tehdä hakuja kirjaston internet-päätteillä. Mikäli haluat kaukolainata muissa kirjastoissa olevia sukukirjoja, ota yhteyttä Porin kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 621 5810. Kaukolainan hinta on 20 mk.
Seamk:n MUOTOILUN YKSIKKÖKIRJASTO sijaitsee Jurvassa.
(Seamk:n muotoilun yksikössä voi opiskella myös käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa ja suorittaa toisen asteen artesaanin perustutkinto) OsoiteHirveläntie 2
66300 JURVA, E-mail muotoilu.kirjasto@seamk.fi
TERVEYSALAN YKSIKKÖKIRJASTO on Seinäjoella, Osoite: Koskenalantie 16, 60220 SEINÄJOKI, E-mail terveys.kirjasto@seamk.fi
Molemmissa kirjastoissa käytetään Seitti -korttia.
Tiedot löytyvät Seamkin sivuilta http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1075 .
Vilman koiraklubi -sarjassa on viimeksi ilmestynyt teos Vilma ja koditon koira keväällä 2004. Sarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen kevään uutuuksissa ei ole ainakaan tänä keväänä ilmestymässä sarjaan uutta teosta. Tulevista teoksista tietää ehkä vain sarjan kirjoittaja, kirjailija Päivi Romppainen. Hänestä löydät tietoa osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi .
Rauno Liimataisen toimittamassa kirjassa Suuri lentopalloteos. 2. 1988 kerrotaan tämän palloilulajin sääntöjen kehittymisestä. Siinä mainitaan, että pelaajien määrä on aina ollut kuusi. "joitain muutoksia vuosien varrella on toki tullut; esim. vaihtopelaajien määrää erässä on lisätty useaan otteeseen (50-luvun alussa sallittiin vain yksi pelaajavaihto, v. 57 säännöissä neljä vaihtoa ja v. 64 säännöissä kuusi vaihtoa)."
Suomen kieli supistaa hakua ja löytöjä huomattavasti. Asiasanalla "Vietnamin sota" löytyy näin 13 viitettä, joista 7 on romaania (luokka 84.2), sekä esimerkiksi Noam Chomskyn "Ideologi aj valta. 2. Yhdysvallat ja muu maailma" (2002).
Kaakkois-Aasian historian luokalla 98.14 hakien saa 20 viitettä, mutta siihen sisältyy myös muita alueen maita. Ns. vanhalla luokalla 98.147 saa esiin 7 aikalaisteosta (1960-70-luvulla julkaistuja), esim. Paavo Rintalan "Vietnamin kurjet"(1970, Sven Östen "Vietnam, sota vailla toivoa?" (1966) sekä Mark Lanen "Song My ei ole ainoa" (1970).
Vietnamin sota oli 1900-luvulla niin merkittävä tapahtuma, että siitä löytyy kyllä vuosisataa käsittelevistä teoksista, esim. Jonathan Gloverin "Ihmisyys" (2003; "Otavan...
Sex Pistols: Lydon, Johnny Rotten 78.9 (lainassa), Paytress: Sid Vicious, nuorena kuolemisen jalo taito 78.9 (lainassa)Montonen, Uuden aallon tekijät (varasto)
Nirvana: Cobain, Päiväkirjat 78.9, Black, The story of Nirvana 78.9
Get on: 101 rocklyriikan parasta 82.2 (Sex Pistols, Nirvana) Mötley Crue kirjallisuutta ei meiltä valitettavasti löytynyt.
Kouluruokailusta löytyy runsaasti aineistoa HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku ja kirjoita asiasana kouluruokailu.
Rajaa hakua palkista voit rajata hakutuloksia ilmestymisvuoden mukaan.
Myös Viikin tiedekirjaston kaikille avoimesta eViikki tietokannasta löytyy runsaasti aineistoa, sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Voit käyttää asiasanaa kouluruokailu
Esim.
Peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun tila vuonna 1997 ja kouluruokailun haasteet / [toimittaneet Marja-Liisa
Dahlstedt, Jaana Levo]
Helsinki : Efektia : Suomen kuntaliitto, 1999
Urho, Ulla-Marja
Yläasteen kouluruokailu 2003 : selvitys peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaiden kouluruokailusta / Ulla-Marja Urho,...
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://finna.fi
sekä...
Yrittäjät.fi sivuilla osoitteessa http://www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja/franchising/ Franchising on määritelty näin: "Franchising -yritykset ovat ketjuyrityksiä, joissa yrittäjä pyörittää yhtä yksikköä valmiin toimintakonseptin mukaisesti."
Esimerkiksi Kotipizza toimii tällä periaatteella. Ketju siis jakaa yrittäjyysoikeuksia yksittäisille yrittäjille, joiden on helppo ottaa käyttöön valmis brändi ja liiketoimintaidea. Yrittäjät sitten maksavat ketjulle siitä, että saavat toimia ketjussa. Maksuun kuuluu myös markkinointi. Lisätietoja yllä olevasta osoitteesta.
Kontulan kirjastoa ei voi nyt valita varauksen noutokirjastoksi, koska kirjasto suljetaan remontin vuoksi 1.3.2012. Remontin arvioidaan kestävän elokuulle.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/
Eduskunnan asiakirjat ovat julkisia ja haettavissa Eduskunnan sivuilla www.eduskunta.fi kohdassa Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat. Opetussuunnitelma asiasana ei ole käytössä, mutta voit etsiä aiheesta sanalla Opetusohjelmat. Eduskunnassa käytyä keskustelua voi seurata täysistuntojen pöytäkirjoista kohdassa Täysistunto ja Istuntopöytäkirjat 9.11.1999 tai Aiemmat istuntopöytäkirjat. Hakusanana voi käyttää mitä tahansa keskustelussa ilmennyttä sanaa.
