Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Mitä ilmeisimmin kyseessä on todellakin urbaani legenda. Aleksis Kivi-säätiötä eikä Aleksis Kivi-seuraa ei ole olemassakaan. Aleksis Kiven Seurasta kerrottiin, että kyseinen tarina on kiertänyt ympäri valtakuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Minkäänlaista taustaa tarinalle ei ole löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta.
PIN-koodi eli tunnusluku ei ole kirjastokortissa valmiina vaan se annetaan erikseen.
Tunnusluvun saadaksesi sinun täytyy käydä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi lisäksi virallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti)
Lääneistä ja lääninhallinnosta voi kertoa aluehallinnon monivaiheisen muutoksen eräänä vaiheena. Melko kattavan katsauksen tarjoaa Valtiovarainministeriön Aluehallinto-sivusto Lisätietoa-linkkeineen:
http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/02_hallintorakenteen_k…
- Suomen Kuntaliiton kirjastotietopalvelun Kuntakirjasto-tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla: lääninhallinto tai asiasanayhdistelmällä: hallinnonuudistus JA aluehallinto. Tietokanta osoitteessa: http://kirjasto.kuntaliitto.fi/FIN/search.htm
- kirjaston yhteystietoja: www.kuntaliitto.fi/kirjasto
- läänijaotuksen historiasta, aluejaotuksesta,lääninvaakunoista ja läänien entistä pääkaupungeista (hallintopaikka)Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%...
Soturikissat-sarjaa voisi suositella noin 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Erin Hunter -tekijänimen takana on neljä kirjoittajaa: Kate Cary, Cherith Baldry, Victoria Holmes ja Tui Sutherland.
Paljon tietoa kirjoista ja kirjoittajista löytyy mm. kahdelta suomenkieliseltä fanisivustolta:
http://ameliette.webs.com/
http://thewarriorcats.suntuubi.com/
Seuraavista lähteistä ja kirjoista löytynee haluamaasi tietoa Venäjän mafian tatuoinneista:
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy jonkin verran tietoa aiheesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Criminal_tattoo
Helmetistä, www.helmet.fi, löytyy myös kirja:
1.Venäjän alamaailma ja taide / Akos Kovacs, Sztrés Erzsébet ; [unkarista suomentanut Johannes Paananen] ; [suomalaisen laitoksen toimittanut Emil Bibelkoff];
2.Juntunen, J.: Tatuoitu, jonka lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä tatuoinneista. Siitä voisi erityisesti mainita teoksen: Baldaev,D.: Russian Criminal Tattoo Encyclopedia, 2003. Viimeksi mainittua ei tosin löydy Helmet-kirjastoista.
Meidän talo -lehdestä nro 11 /1989 löytyy pelin teko-ohje, myös peilin kiinnitys kehyksiin neuvotaan. Teko-ohje löytyy myös osoitteessa http://www.bosch-do-it.fi/bosch-do-it.fi/harrastajat/ hakusanalla peili.
Maailma tänään -kirjasarjasta (ilmestynyt vuonna 1997) löytyivät seuraavat tiedot Ranskasta: pinta-ala 543.965 neliökilometriä, asukasluku 58 miljoonaa vuonna 1993, valtiomuoto monipuoluetasavalta kaksikamarinen eduskunta. Elinkeinot maatalous ja kalastus 6,3 % bkt:sta, kaivost. ja teollisuus
19,1 % bkt:sta, kauppa 13,6 % bkt:sta, julkishallinto ja puolustus:15,8 % bkt:sta, palvelualat 23,2 % bkt:sta.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro voit etsiä tietoa Ranskan historiasta asiasanoilla: Ranska, historia. Näin löytyvät esim. seuraavat teokset Hovi, Kalervo: Ranska suurvallasta Euroopan rakentajaksi ja Cole, Robert: Matkaopas historiaan : Ranska. Tilastoja löytyy käsikirjastostamme esim....
Aisla on espanjaa ja tarkoittaa pientä kukkulaa. Näin kertoo Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005).
Internetistä Aisla-nimestä ei juuri tietoa löydy, mutta Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) voi tutkia nimen yleisyyttä Suomessa.
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä...
Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k…
Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim.
- Lentävä lähtö / Jari Hemmilä
- Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi
- Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
Veljeni Leijonamielen tekstistä on vaikea löytää yksiselitteisiä todisteita tulipalon syttymisen syystä. "Tulen alkusyy on toistaiseksi tuntematon", todetaan lehtiuutisessa, jonka välityksellä tapahtumasta kerrotaan, eikä asiaan tämän jälkeen varsinaisesti palata. Tulipaloon liittyvät yksityiskohdat ovat niitä kaunokirjallisuuteen olennaisesti liittyviä aukkopaikkoja, jotka lukijan itsensä on omilla tulkinnoillaan täytettävä, juuri niin kuin olet tehnyt.
Mikäli otetaan huomioon se perin tavallinen Veljeni Leijonamieli -kirjan tulkinta, jonka mukaan Korppu kuolee oikeasti vasta kirjan lopussa ja koko Nangijala on vain hänen kuumehoureissaan näkemäänsä unta, tulipalon syy menettää jossakin määrin merkitystään. Tulipalo ja veljesten hyppy...
Sorja 30.9 (1950-) on ylätyyliin kuuluva asu sanaperheestä sorea "kaunis", sorjalla tarkoitetaan erityisesti solakkaa, sirorakenteista ja viehättävän kaunista, joten se sopii hyvin naisen nimeksi. Lounais-Suomessa sana on vieläkin käytössä merkityksessä "sievä". Sorjan tyyppiset nimet pyrkivät jo varhain almanakkaan, sillä Pietarin lehdessä ehdotettiin 1879 nimeä Sorea. Vuonna 1909 oli Inkerinmaassa ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa peräkkäin Siro ja Sorea. Sorja on saanut Pohjanmaalla rinnalleen kutsumanimet Sorija ja Sorjukka.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet 1976
Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on...
Tamperelaisesta Leivon leipomosta on ilmestynyt vuonna 2003 seuraava teos:
WACKLIN, Matti
Leivon leipomo 90 vuotta Rieväkylän ytimessä
[Tampere] : Leivon leipomo oy, 2003
vuodelta 1998 on puolestaan teos:
NÄSI, Juha
Linkosuo Oy, kuusi vuosikymmentä
[Tampere] : [Linkosuo], 1998
Aamulehden kuvaajien ottamista kuvista on vuonna 2004 julkaistu teos:
Seppälä, Raimo
Vuosisata sormenpäässä : 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana
Tampere] : Tampereen museot, 2004
Aivan uusi kuvateos Tampereesta on Klaus Kirjavaisen Tampere Finland ja sen on julkaissut Tampere-Seura. Teoksessa on400 värivalokuvaa ja tekstit on taas käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.
Tampereen historiasta ja paikallisista nähtävyyksistä jne. on ilmestynyt...
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
Taiderikollisuuteen kuuluvat taidevarkaudet, väärennökset, petokset, salakuljetukset ja tekijänoikeusrikokset. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistoluettelosta (http://www.helmet.fi/) esimerkiksi hakusanalla taideväärennökset. Haun tuloksena on, että suomalaista taiderikollisuutta 1990- ja 2000-luvulla käsittelevät seuraavat kirjat:
Rumpunen, Risto: Väärää taidetta. Taiderikollisuus Suomessa (Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004)
Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset (WSOY, 2004)
Vanhempi aihetta käsittelevä kirja on Taideväärennöksiä Suomessa (Turun rikospoliisien yhdistys, 1995).
Helmet-aineistoluettelosta voit tarkastaa kirjojen saatavuustiedot.
Alibi-lehteä ei voi...
Frans Emil Sillanpään joulupakinoita on lainattavissa kirjastoista Yleisradion tallennemyynnin äänitteenä "Taatan radiojoulu : F.E. Sillanpään joulupakinoita" sekä CD-äänilevynä että c-kasettina. Äänitteessä on kuunneltavissa joulupakinat vuosilta 1945, 1946, 1950 ja 1953.
