Helmetin etusivulla uutisosiossa kerrotaan seuraavaa:
Eräpäivätiedotteet 20.-21.10.2011
Sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. Pahoittelemme aiheutunutta haittaa. HelMet-kirjasto
19. lokakuuta 2011
Eräpäivätiedotta ei ole siis lopettu, ikävä kyllä tekniikan kanssa on aina silloin tällöin onglemia.
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Kyseessä lienee Nukkeäidit-niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät : runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947).
Suomen Kirjailijaliiton sivulta löytyi lista alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä, sieltä laskin 32 yhdistystä. Näiden lisäksi Wikipediassa mainitaan mm. Suomen dekkariseura, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ja Suomen tietokirjailijat.
Jäsenmääriä ei varmastikaan saa muuten kuin kysymältä yhdistyksiltä suoraan.
Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistykset -sivu:
http://www.kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/kirjailijayhdistykset/
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjallisuusseurat
Kun puhutaan terminologiasta, on merkitystä myös sillä, minkä tyylin kitarasta ja oppaasta puhutaan. Klassisen musiikin kitaran maailmassa käytetään monilta osin eri terminologiaa kuin populaarimusiikin puolella ja jälkimmäisessäkin on paljon erityistermejä siitä riippuen, onko opas tarkoitettu jazz-kitaristeille vai esimerkiksi heavy metal -tyyliin soittaville. Hyvä yleisteos on Ralph Denyerin jo 1984 ensimmäisen kerran ilmestynyt Suuri kitarakirja (WSOY), jota ovat olleet suomentamassa suomalaiset ammattilaiset kuten Ilpo Saastamoinen (joka itsekin on julkaissut paljon käytetyn oppaan (Kitarakirja, Tammi 1975).
Kannattaa myös aina vertailla oppaissa olevia termejä yleisiin musiikin sanakirjoihin ja tietosanakirjoihin, joiden...
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
HelMet on tuossa aika hankala...
Oikein hyvää hakutapaa ei ole, mutta voisit koettaa hakea ranskankielisiä elokuvia kirjoittamalla hakuun "ääniraita ranska".
Silloin DVDssä on ainakin ranskankielinen ääni.
Samoin haulla "ääniraita espanja" ja "ääniraita venäjä" löytyy halutulla puhekielellä varustettuja elokuvia.
Rnaskalaisten tekemää elokuvaa onkin sitten jo vaikeampi hakea, sanoisin jopa mahdotonta löytää niitä kaikkia yhdellä haulla...
Haulla elokuvat ja ranska not yhdysvallat + kielirajaus ranska saat ainakin kaikki ranskankieliset, ranskassa tapahtuvat elokuvat, jota ei ole tehty yhdysvalloissa.
Kokeilla voi myös hakua elokuvat + un film, mutta sekin saa esiin vain osan elokuvista.
Kyllä, Espoon kaupunginkirjastosta lainattuja kirjoja voi palauttaa Helsingin kaupunginkirjastoon. Poikkeus ovat kaukolainat, joita ei voi palauttaa seuturajan yli.
Lisää tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa asioinnista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
Etsimäsi teksti on todennäköisesti Elsa Beskowin kirjoittama (suomennos J.S). Se tunnetaan myös Lilli Thunebergin säveltämänä lauluna Kun pimenevät illat.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on tästä kyseisestä laulusta ainakin erilaisia nuotti- ja äänitejulkaisuja. Voit etsiä niitä Helmet-haun avulla hakusanalla "kun pimenevät illat".
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
Internetissä olevaa suomenkielistä aineistoa okkultismista voit löytää esimerkiksi seuraavista paikoista:
- Ev.lut.kirkon sivuilta, joilta löytyy tietoa myös ns.uususkonnoista. http://www.evl.fi/
Valitse sivuilta linkki "www-palveluja", sieltä linkki "kirkko uskontojen maailmassa", sitten linkki "tietoa uskonnoista" ja linkki "New Age -liikkeen aatehistoriallista taustaa..."
- Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuilla on myös tietoa mm. okkultisista käsitteistä.
http://home.icon.fi/usk-uhri/teosofia.html
Lisää okkultismiin liittyviä Internet -sivuja voi etsiä esimerkiksi Google-haulla http://www.google.com
Hakusanana voi käyttää esimerkiksi "okkultismi" -sanaa.
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Parhaiten tietoa jääkaudesta löydät aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Voit netissä selailla lähikirjastosi, Rovaniemen kaupunginkirjaston, tietokantaa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ . Tee haku seuraavasti: valitse aihehaku ja pudotusvalikosta asiasana. Sanana tässä tapauksessa JÄÄKAUDET. Saat yli 50 viitettä ja niitä selailemalla käsityksen siitä minkälaisia kirjoja aiheesta on kirjoitettu ja mitkä sinua parhaiten hyödyttävät. Rovaniemen kaupunginkirjastossa on käytössä yleisen kymmenluokituksen mukainen luokitusjärjestelmä ja siinä esimerkiksi jääkautta geologisena ilmiönä käsittelevät kirjat löytyvät luokasta 55+ .
Internetistä paras suomenkielinen sivu aiheesta on http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
