Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Risto Isomäki kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joista löytyy hyvin vähän tietoa. Jotain tietoja löydät Kirjasammosta ja Kirjasammon mainitsemista teoksista ja linkeistä.
Risto Isomäki Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/272
Risto Isomäen teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannasta tai suomalaisen kirjallisuuden bibliografiasta Fennicasta.
Käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Fennica https://finna.fi
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Mikko Niskasen vuonna 1974 ohjaama elokuva Omat koirat purivat on Yleisradion tuotantoa. Elokuvasta on kirjastoissa lainattavana Ylen tallennepalvelun tuottama VHS-tallenne, mutta DVD:llä elokuvaa ei valitettavasti ole katsottavissa. VHS-tallenne on lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta, joten jos olette kiinnostunut siitä, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastonne kautta.
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Finna https://finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle Arkistomyynti https://docs.google.com/...
Encyclopedia Britannican mukaan Bellatrix tarkoittaa naissoturia. Bellatrix on myös yhden Orionin tähdistöön kuuluvan tähden nimi. J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa on muitakin henkilöhahmoja, jotka kantavat astronomisia nimiä (The Harry Potter characters named after constellations).
Erilaisissa ohjeistuksissa neuvotaan vetämään verhot tai kaihtimet ikkunan eteen silloin, kun aurinko osuu asuntoon. Kun kotoa poissa ollessa ei myöskään ole mahdollista hyödyntää yön tai aamun viileämpiä hetkiä tuulettamiseen, on parasta jättää ikkunat kokonaan kiinni. Se ainakin estää lämmön pääsyä sisälle asuntoon.
https://www.kotitalolehti.fi/asunto-kuin-sauna-nailla-asuntoa-voi-viile…
https://www.sato.fi/fi/kotona/meidan-talossa/miten-saat-kodin-viileamma…
https://yle.fi/uutiset/3-6705489
https://www.suomela.fi/milla-kotia-kannattaa-viilentaa/
Muutamia teoksia tekoaltaista/patoaltaista koskien Suomea:
- Patoaltaat kiintoaines- ja ravinnekuorman kerääjinä : Säkylän Pyhäjärven valuma-alue. Turku : Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2000. Gradun tiivistelmä http://users.utu.fi/hejonu/tiivistelma.htm .
- Pasilasta Vuotokselle : ympäristökamppailujen uusi aalto. 1994.
- Kokko, Tapani: Uusiutuvaa saasteetonta energiaa, 1994.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit katsoa asiasanalla tekoaltaat.
Lehtiartikkeleita väestöön ja ympäristöön liittyen löytyi Aleksi tietokannasta useita (käytössä Oulun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa). Esimerkiksi:
- Levamo, Tiina-Maria: Olipa kerran valkoinen mies, joka rakensi Afrikkaan padon...
Pertti Rovamon ja Martti Lintusen värikuvateoksessa Suomalainen puuvene on tietoa ja kuvia purjeveneiden malleista, luokista, rakenteista, historiasta, hankinnasta ja hoidosta. - Pekka Parikan kirjaa Myrskylintu nousee siivilleen : perinteisen puupurren rakentaminen ja ensimmäinen kaukopurjehdus en valitettavasti saanut käsiini. - Kummankin teoksen saatavuuden näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Togon tilastot löytyvät
http://www.stat-togo.org/
http://www.afristat.org/Togo/index_stat.htm
Ne ovat tiko ranskaksi kuten kaikki Togon viralliset tiedot.
Mallitutkielmaa kannattaisi hakea omasta oppilaitoksesta.
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi Vasemmasta laidasta valitaan laajennettu haku ja asiasana-kohtaan kirjoitetaan kansallispuvut. Haulla löytyvät esim. kirjat Kurula: Kansallispukuja Suomesta, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, Kansallispukuja kuvina ja Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty...
Ikävä kyllä Margit Sandemon kirjoja ei ole suomennettu vuoden 1999 jälkeen, joten myöskään Sagnet om lysets rike -sarjaa ei ole saatavana suomeksi.
Lähde: Fennica-tietokanta
Valitettavasti suomen kielistä äänikirjaa ei ole olemassa. Joitain pienille lapsille tehtyjä lyhyitä satukasetteja on, mutta ne eivät kyllä sovellu kyseiseen tarkoitukseen. Kehotankin vaihtamaan esitelmän aihetta!
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ohjeiden mukaan varauksia voi tehdä yhden kerrallaan, mutta uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa. Kaikki ohjeet löydät täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
Kouvolan kirjastosta ja muista Kymenlaakson kirjastoista lainataan edelleen liikuntavälineitä, mutta valitettavasti putkirullia ei ole. Alla olevan linkin kautta saat luettelon lainattavista liikuntavälineistä.
http://www.kyyti.fi/libdbsearch/selauslista/edhaku%3D3%26lkm%3D94%26siv…
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Olisikohan kyse Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon toimittamista teoksista Onko pisara pyöreä? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1983) ja Milloin kuu on keltaisin? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1984)? Teokset ilmestyivät yhteisniteenä myöhemmin nimellä Onko pisara pyöreä ja Kuu keltainen? : ja muita arkipäivän luonnonilmiöitä (Otava, 1996).
Edellä mainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti Tilastollisen vuosikirjan (Statistisk årsbok för Finland) noita vuosia käsittelevistä osista ei tällaisia tietoja löydy.
Vastaajan ulottuvilla olevista Helsingin kaupungin tilastokirjoista löytyy (keskimääräisiä) torihintoja vain vuodesta 1902 alkaen.
Erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä varmaan on kuitenkin Kansalliskirjaston ylläpitämä digitaalinen sanomalehtiarkisto
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
josta voi tehdä hakuja esim. seuraavantapaisilla sanoilla 'torihinnat', 'kansakoulunopettajien palkka', 'kahvin hinta', 'lehtorin palkka','muurarin palkka' jne.
Haku voidaan rajata lehden ilmestymisajan mukaan.
